Karla Malm

Ravisteleva esikoisromaani tyttöjen välisestä rakkaudesta ja 2000-luvun Kalliosta. Iiris aloittaa opinnot Kallion lukiossa ja tapaa Ässän, jolla on yksiö Piritorin laidalla ja rotsin selässä teksti PISSIS PUNX. Iiris ihastuu häneen palavasti, ja hetken ajan Kallion kadut ovat kuin todeksi tullut haave. Suhde vetää Iiriksen maailmaan, jota leimaavat sekoilu ja miesten katseet, ja pian hän joutuu valitsemaan, pitääkö kiinni Ässälle antamastaan lupauksesta vai suojellako itseään ja tulevaisuuttaan. Lux on vetävä tarina nuoruuden huumasta ja ensirakkaudesta. Samalla se on tarkkanäköinen kuvaus luokkaeroista, turvaverkkojen läpi pudonneesta tytöstä ja näkymättömiin jäävästä hyväksikäytöstä.

Millaisia kehäradan varren kohtaamispaikat ovat nuorten silmissä ja mikä niissä vetää puoleensa? Millaisia nuoria raidenuorisotyössä kohdataan? Mitä raidenuorisotyössä tavoitellaan ja tehdään? Mitä sillä saavutetaan? Raideliikenteen muutokset ovat viime vuosina muokanneet pääkaupunkiseudun kaupunkitilaa ja heijastuneet myös nuorten maailmaan. Nuorille liikkumisen helpottuminen tarkoittaa ennen kaikkea pieneneviä etäisyyksiä ja uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Lisääntyneet liikkumismahdollisuudet vaikuttavat vapaa-ajan viettoon, hengailuun, kaveripiirien rakentumiseen ja jopa identiteetin muodostumiseen. Vantaalla ryhdyttiin kehäradan valmistumisen lähestyessä pohtimaan, millä tavoin nuorisotyö voisi reagoida kaupunkitilan muutokseen. Miltä nuorisotyön toimintamuodot uudenlaisessa ympäristössä voivat näyttää? Yksi vastaus on ollut vuonna 2015 käynnistynyt raidenuorisotyö. Tässä teoksessa tarkastellaan raidenuorisotyötä ja arvioidaan työmuodon vaikutuksia niin nuorten kuin nuorisotyöntekijöiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Teos on osa raidenuorisotyön arviointihanketta.

Tutkimusraportissa kuvataan moniammatillista yhteistyötä ja vastuun jakautumista, viranomais- ja järjestötoimijoiden näkökulmia sekä itsenäistymiselle asetettuja tavoitteita. Keskeiseen asemaan nousevat nuoren toimijuus ja sosiaalisen verkoston merkitys. Punaisen Ristin Nuorten turvatalolla Espoossa tuetaan itsenäistyviä nuoria perhe-, verkosto- ja yksilötuen sekä vapaaehtoisen tukikummitoiminnan keinoin. Itsenäistymisen tuki -hankkeen (ITU) toimintaan osallistuu täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria, joilla on syystä tai toisesta itsenäistyminen edessään. Itsenäistyminen konkretisoituu omillaan asumiseen. Yhteistä nuorten tilanteille on, että jokin ulkoinen tekijä sysää nuoren irtautumaan lapsuudenkodistaan ja suuntautumaan kohti itsenäistä asumista - usein nopeammin kuin nuori itse tai hänen sosiaalinen verkostonsa on osannut ennakoida. Tässä tutkimusraportissa kuvataan moniammatillista yhteistyötä ja vastuun jakautumista, viranomais- ja järjestötoimijoiden näkökulmia sekä itsenäistymiselle asetettuja tavoitteita. Keskeiseen asemaan nousevat nuoren toimijuus ja sosiaalisen verkoston merkitys. Millaiseksi itsenäistyminen muotoutuu? Millainen on elämänvaihe, jota leimaa odottaminen? Nuori on syystä tai toisesta muutoksen edessä, mutta uuden elämänvaiheen arki, suunta ja tavoitteet ovat vasta muotoutumassa. Voiko itsenäistymistä tavoitellessa koskaan tulla valmista?