Karolina Kouvola

Missä lymyävät Helsingin henget? Maailman aavepääkaupunkien joukkoon kuuluva Helsinki on täynnä levottomia sieluja. Kuka kuuluisuus vaeltaa öisin Kansallisteatterin käytävillä? Minkä rakennuksen seinään muurattu nainen näyttäytyy edelleen ihmisille? Entä montako harmaata rouvaa ja päätöntä sotilasta kaupungissa kummittelee? Helsingin henget on silmät avaava opas pääkaupungin aavemaisiin kohteisiin ja synkkiin tarinoihin. Yli kaksikymmentä tositapahtumiin perustuvaa kummitustarinaa ja ihmiskohtaloa kertovat kolkosti Helsingin jännittävästä menneisyydestä. Aaveiden jäljille opastavan kartan sisältävä kirja on erinomainen opas kävelyretkelle pääkaupungin synkkään historiaan.

Kiehtova tietokirja Suomen ja muiden Pohjoismaiden väkevästä magiaperinteestä. Pohjolan noituus pohtii, millaista magiaa viikingit harjoittivat, miten kaapattiin naapurin onni ja millainen oli tyypillinen kylänoita. Osansa teoksessa saavat niin pahantahtoinen kuin hyvääkin tekevä taikuus. Vaikka noitia ja muita taikuudenharjoittajia on vainottu, magia on ollut myös hyväksyttyä ja tarpeellista: metsästäjä paransi tähtäystään astumalla kuukautisvereen tahriutuneen paidan läpi ja parantaja karkotti taudin käskemällä. Magiaa ja naissotureita tutkivan historioitsija Karolina Kouvolan teos perustuu uusimpaan tutkimukseen ja kertoo taustat tuttujen myyttien takana.

Pohjolan kansanperinteen naiset ovat kiehtova joukko jumalattaria, haltioita, metsänneitoja ja muita esivanhempiemme kunnioituksen herättäneitä olentoja. Karolina Kouvolan kirjoittamassa ja Apila Pepitan kuvittamassa kirjassa kansanuskon vanhat tarinat saavat tuoreita tulkintoja. Kirjan 30 jumalattarella on jokaisella erilainen viesti ja voima, johon voi samastua. Tunnistatko itsessäsi metsän valtakunnan hallitsija Mielikin, vai oletko yhtä voimakastahtoinen kuin Pohjolan matriarkka Louhi?

Mistä kertovat viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat? Olivatko tarujen amatsonisoturit todellisia? Viikinkiajan Pohjolassa kilpineidot sotivat miesten rinnalla kaukomaille ulottuneilla retkillä. Antiikin kreikkalaiset kertoivat tarinoita hurjista amatsoneista ja heidän sotahevosistaan. Historia on täynnä tarinoita naispuolisista sotureista tai sodan jumalattarista, jotka aikaisemmin on haluttu lähinnä unohtaa tai sivuuttaa. Karolina Kouvolan uutuuskirja johdattaa näiden sodan kuningattarien jäljille. TM Karolina Kouvola on uskontotieteilijä ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat Soturit (SKS 2017) ja Helsingin henget - Opas aaveiden pääkaupunkiin (SKS 2018, yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa).

Mistä kertovat viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat? Olivatko tarujen amatsonisoturit todellisia? Viikinkiajan Pohjolassa kilpineidot sotivat miesten rinnalla kaukomaille ulottuneilla retkillä. Antiikin kreikkalaiset kertoivat tarinoita hurjista amatsoneista ja heidän sotahevosistaan. Historia on täynnä tarinoita naispuolisista sotureista tai sodan jumalattarista, jotka aikaisemmin on haluttu lähinnä unohtaa tai sivuuttaa. Karolina Kouvolan uutuuskirja johdattaa näiden sodan kuningattarien jäljille. TM Karolina Kouvola on uskontotieteilijä ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat Soturit (SKS 2017) ja Helsingin henget - Opas aaveiden pääkaupunkiin (SKS 2018, yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa).

Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Kärsivätkö temppeliherrat post-traumaattisesta stressistä? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia yöpyessään vanhan Intian valtateillä? Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Suuri osa kauan sitten kadonneista soturiyhteisöistä elää yhä kirjoissa, elokuvissa ja peleissä - jokin näissä väkivallan ammattilaisissa kiehtoo. Soturit - assassiineista samuraihin esittelee mystisiä soturikulttuureita ympäri maailman. Se kertoo, miten myytteihin ja rituaaleihin kietoutuneet soturiheimot syntyivät, ja millaista oli elämä historian pelätyimpien taistelijoiden joukossa. Soturikulttuureita tutkinut Karolina Kouvola on myös kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Hän valmistelee väitöskirjaansa suomalais-kalevalaisesta loitsurunoudesta Helsingin yliopistossa.