Katariina Bröms

Gorelskissa vieraileminen oli Viktorin mielestä sekä lohdullista että vaikeaa. Anastasia oli sopeutunut uuteen kouluun omalla tavallaan, mutta oli selvää, ettei muutos ollut ollut hänelle helppo. Hänellä oli uusia rutiineja, erilainen päivärakenne ja ihmiset ympärillään, mutta silti hän takertui jokaiseen tapaamiseen veljensä kanssa. Aivan kuin tyttö olisi pelännyt, että veli katoaisi kokonaan. "Älä unohda minua”, hän sanoi joskus. Viktor vakuutti, ettei niin tapahtuisi ikinä. Miltä näyttää lastensuojelu itärajan takana? Sisarukset Anastasia ja Viktor joutuivat jo varhain näkemään elämän synkät puolet. Kun isän alkoholismi ja äidin kuolema veivät pohjan lasten elämältä, he päätyivät äiti Venäjän syliin, lastensuojelun asiakkaiksi. Elämä viehättävässä omakotitalossa ja kesäpäivät mummon puutarhassa vaihtuivat tiukkaan laitoskuriin sekä epävarmaan tulevaisuuteen. Sisarukset joutuivat erilleen, ja ikävä tuli osaksi heidän elämäänsä. Erityisen vaikeaa oli oppimisvaikeuksista kärsivällä Anastasialla, jonka ongelmat saivat pian dramaattisia käänteitä. Miten kollektiivisia arvoja korostava yhteiskunta voi kohdata lapset yksilöinä? Viktorin ja Anastasian koskettava selviytymistarina on muistutus siitä, että jokaisella lapsella on oikeus olla. Kirjan kirjoittaja Katariina Bröms tunnetaan Venäjän rikoksia käsittelevästä Ikkunat kii -podcastistaan. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset Ikkunat auki itään - Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä (Deadline Kustannus, 2022) sekä Sarjamurhaajia idästä - Neuvostoliiton aika (Into, 2024).

Ikkunat kii -podcastistaan tunnettu Katariina Bröms kertoo hyytäviä tositarinoita Neuvostoliiton pahimmista sarjamurhaajista.Andrei Tšikatilo, Sergei Rjahovski, Sergei Golovkin, Anatoli Onoprijenko ja Vasili Kulik – ovatko he Neuvostoliiton historian pahimmat tappajat? Kirja sisältää viisi tositarinaa Neuvostoliitossa syntyneiden sarjamurhaajien elämästä, kammottavista rikoksista ja heidän uhreistaan. Samalla tarkastellaan ajan yhteiskunnallisia oloja, rikostutkijoiden toimintaa ja virheitä sekä sarjamurhaajien sairaita mielenliikkeitä. Millaisia yhteisiä tekijöitä voidaan löytää näiden vaarallisen rikollisten elämästä ja varsinkin lapsuudesta? Mikä ajaa ihmisen tappamaan? Virallisesti Neuvostoliitossa ei ollut sarjamurhaajia, sillä monet rikossarjat yritettiin pitää kansalta salassa. Millä tavalla salailun ilmapiiri vaikutti rikostutkijoiden työhön ja miten kansa suhtautui uutisiin murhaajista?

Huudot jatkuivat kokonaiset kaksi tuntia, kunnes yllättäen asunto hiljeni. Naapurit ymmärsivät heti, että jotain kamalaa on tapahtunut, ja päättivät omin voimin murtautua asuntoon. Talossa asuvat miehet kaivoivat esille kaikki mahdolliset työkalut, ja pian joku oli tuonut sorkkaraudan, jolla ovi revittiin auki.Ikkunat auki itään - Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä kertoo viidestä häikäilemättömästä rikoksesta rajan takaa. Kuka tilasi Anna Politkovskajan salamurhan? Miksi Tverin sudet ampuivat rakastetun chansonin kuninkaan Mihail Krugin? Miksei poliisi tullut apuun, kun poikaystävä surmasi Vera Pehtelevan julmalla tavalla? Venäläisissä rikostarinoissa kohtaavat niin uskonnot kuin neuvostoliittolainen mielisairaanhoito, unohtamatta käsittämättömiä motiiveja ja miliisiä sumuttavia karkulaisia. Venäjän kokoisessa maassa ja monimutkaisessa oikeusjärjestelmässä uskomattomia rikostarinoita riittää. Kirjan kirjoittaja, suomalaisvenäläinen Katariina Bröms tunnetaan suositusta Ikkunat kii - true crime -podcastista. Rikostarinoiden kertomisen ohella Bröms tutkii venäläistä yhteiskuntaa ja pohtii, kuinka Venäjästä voisi tulla turvallisempi, demokraattisempi ja tasa-arvoisempi maa.