Katariina Kärkelä

Valloittava tutkimusmatka kirjallisuuden suljetuille lehdille! Kirjallisuushistoria kertoo säilyneistä teoksista, mutta joidenkin kirjojen kohtaloksi koituvat kaupalliset, uskonnolliset tai teknologiset mullistukset – joskus jopa sensuuri tai kirjaroviot. Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Millaisia jälkiä niistä jää? Tähän kirjaan on koottu 30 kiehtovaa tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikista 1800-luvulle. Pian selviää, millaisia kadonneet lajit – kuten consolatio, kirjakirous tai priaameli – olivat ja miten ne katosivat. Samalla lukijan eteen piirtyvät ne kulttuurit ja elämäntavat, joissa eri lajit kukoistivat. Kerran kadonnut ei välttämättä katoa iäksi. Kadonneiden lajien kaikuja voi nykyään kuulla popmusiikissa, Hollywood-elokuvissa ja jopa tsemppaavissa affirmaatiolauseissa. Intoutuuko joku tämän kirjan lukija itse elvyttämään härskit fabliaut, aamun sarastaessa rakastetulle lausuttavat aubadet tai luontokuvia maalailevat idyllit? Kirjallista aarrearkkua raottavat tutkijat Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki, jotka johdattavat lukijan menneisyyden saloihin lumoavasti ja asiantuntevasti.

Kaikkeuden kääntöpiste -romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Hajoamisen myötä pahasti vahingoittunut ja ihmisen hahmon omaksunut Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin ja ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa. Ligeian tarinan kuultuaan tyttö keksii uudelle tuttavalleen peitetarinan ja löytää hänelle toimen kaupungin kartanpiirtäjänä. Ligeia asettuu kaupunkiin, tutustuu sen asukkaisiin ja opettelee sen tavoille, mutta hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen. Sitä ennen hajonnut valo on kuitenkin saatettava jälleen ehjäksi. Aikansa Lähteen kaupungin asukkaiden vieraana toivuttuaan Ligeia lähtee jäljittämään särkyneen valon osasia. Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä. Katariina Kärkelän kolmas romaani Kaikkeuden kääntöpiste on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten englantilainen filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein - ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.

Fantasiaromaani Pohjan kruunu kertoo vuonna 2020 ilmestyneen Hiraeth-teoksen taustatarinan. Katariina Kärkelän luoma saaga kertoo aarneista, jotka suojelevat maailmaa sytyttämillään pyhillä tulilla. Upea kieli kannattelee jo Hiraethissa esiteltyjen ja tässä teoksessa keskiöön nousevien Aletheian, Esterin ja Fabianin tarinaa. Pohjan kruunu vie lukijan Bolognan yliopistomaailmasta pohjoisen talven sydämeen ja tutustuttaa hänet sen olentoihin, sen yhtäaikaiseen vaaraan ja kauneuteen. Teos ammentaa kerronnallisen aineksensa Euroopan rikkaasta myyttiaineksesta, jonka kirjailija tuntee perusteellisesti. FT Katariina Kärkelä (s. 1992) on porvoolainen kirjallisuudentutkija, joka väitteli Tampereen yliopistosta kesäkuussa 2022. Kaunokirjallisuuden ja filosofian suhteeseen, erityisesti tiedonfilosofian ongelmiin, liittyvät kysymykset ovat sekä hänen akateemisen että kaunokirjallisen työnsä ytimessä. Kesällä 2023 ilmestyvä Pohjan kruunu on Hiraeth-fantasiaromaanille kirjoitettu alkuosa.

Satujen ja myyttien maailmasta ammentava romaani kertoo aarneista, jotka suojelevat maailmaa sytyttämillään pyhillä tulilla. Romaanin upea kieli kannattelee sen lukuisia sisäkkäisiä, päähenkilö Astraean kuulemia tarinoita, jotka sijoittuvat milloin pohjoisiin, milloin taas välimerellisiin maisemiin. Fantasiagenren perinpohjin tunteva kirjailija sekä tekee kunniaa suurille edeltäjilleen että luo uutta tyyliä, jolle on ominaista filosofissävytteinen pohdinta. Teoksen aikatasot liikkuvat esihistoriasta nykyhetkeen ja jopa tulevaisuuteen. Pohjavireeltään romaani henkii kaipuuta menneisiin kulta-aikoihin ja samalla kantaa huolta ihmiskunnan tulevaisuudesta. Samalla se on puhdasverinen seikkailutarina ja luontoretki lukijoiden nautittavaksi. Katariina Kärkelä (s. 1992) on Tampereella asuva kirjallisuudentutkija, joka valmistelee väitöskirjaa J. R. R. Tolkienista. Hiraeth on hänen esikoisromaaninsa, johon Johanna Aulen on laatinut hienon, kirjan henkeä vahvistavan kuvituksen.