Kerkko Hakulinen

Pariisista Papukaijannokkaan - kirja ulkomaiden paikannimistä Mitä yhteistä on Alto Adigella ja Etelä-Tirolilla? Mitä on suomeksi Bohemia, mikä on Korfun kreikankielinen nimi? Onko oikein kirjoittaa Tel Aviv-Jaffa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan hakuteos Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Kirjan on kustantanut Kotimaisten kielten keskus. Teos on tarkoitettu toimittajille, kääntäjille, opettajille ja ylipäätään ulkomaisia paikannimiä työssään käyttäville. Se auttaa valitsemaan oikean kirjoitusasun suomenkieliseen tekstiyhteyteen ja yhdistää suomen kielessä käytetyt nimet niiden kohteisiin ja englanninkielisiin vastineisiin. Kirjaan on aakkostettu kattava valikoima sellaisia oikeinkirjoitukseltaan tarkistettuja ulkomaiden paikannimiä, jotka kirjoitetaan suomen kielessä vakiintuneesti tai käytännön syistä toisin kuin vastaavat paikalliskieliset eli "oikeat" nimet. Sellaisia ovat esimerkiksi Pariisi, Pöytävuori ja Papukaijannokka. Mukaan valituille 2 500 nimelle annetaan sekä paikalliskieliset (n. 3 200) että englanninkieliset vastineet, monille lisäksi muunkieliset, useimmiten ranskan- ja saksankieliset vastineet. Nämä vieraskieliset nimet on lisäksi aakkostettu erilliseksi taulukoksi, jonka avulla voi käänteisesti tarkistaa, mitä ne ovat suomeksi. Kustakin nimestä kerrotaan myös sen kieli ja sen tarkoittaman paikan sijainti ja laji: onko kyseessä vaikkapa hallinto- tai historiallinen alue, kylä, kaupunki, meri, merivirta, merenpohjan muoto, vuori, saaristo vai ylänkö. Joistakin paikoista mainitaan rinnakkaiset nimet, kuten Kanaalitunneli ja Eurotunneli. Vanhentuneesta kirjoitusasusta on viite nykyasuun, esim. Rhodos -> Rodos. Kirjassa esitetään suomenkielistettyjen nimien oikeinkirjoitusohjeet, tarkastellaan niiden muotoutumista ja selostetaan kansainvälistä nimistönhuoltoa.

Sanakirjassa ovat hakusana-artikkeleina maanosat, maat ja niiden pääkaupungit, useat muut tärkeät kaupungit, isojen maiden ensimmäisen asteen hallintoalueet, merkittävät luonnonpaikat (joet, järvet, meret, vuoristot jne.), luontonimiin sisältyvät termit, kaikkien maiden hallintoalueyksiköiden ja hallitusmuotojen nimitykset sekä maiden ja monien hallintoalueiden kirjaintunnukset. Nimet ja nimitykset annetaan suomen lisäksi paikallisilla virallisilla kielillä ja englanniksi. Sana-artikkeleissa on yleistiedon lisäksi nimien ääntö-, taivutus- ja tavutusohjeet. Sana-artikkelien lopussa kerrotaan nimien synnystä ja merkityksistä. Nämä etymologiat ovat uutta suomalaisessa maantieteellisessä kirjallisuudessa. Sanakirja sisältää noin 6 200 paikannimeä. Se antaa tietoa maantieteestä ja maailmasta samoin kuin kielistä. Teos on tarkoitettu suomen kielestä, nimistä ja nimien kirjoittamisesta kiinnostuneille. Tekijä, fil. lis. Kerkko Hakulinen on maantieteilijänä erikoistunut paikannimistöön, nimistön yleiseen standardointiin ja erityisesti suomenkielisten nimien normaalistamiseen ja oikeinkirjoitukseen.