Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa oli 1800-luvun alkupuolella syntynyt pietistisiä herätyksiä. Niistä muotoutunut herännäisyys kuitenkin laantui siellä 1800-luvun puoliväliin mennessä. Tätä myöhäisemää herännäisyyttä, jota kainuulaiset nimittävät vanhaksi herännäisyydeksi eli "vanhan kansan uskoksi", tavattiin Kainuussa yhtenäisenä vielä 1900-luvullakin. Savossa ja Pohjanmaalla esiintyi taas 1800-luvun lopulla uusi herätyksiä, joiden vaikutuksesta herännäisyys uudistui. Tämäkin uusi herännäisyys levisi Kainuuseen 1890-1930-luvuilla. Tässä Maan korven matkalaiset -kirjassa kuvataan vanhan ja uuden herännäisyyden olemusta ja niiden kohtaamista Kainuun eri seurakunnissa. Siinä siis kerrotaan heränneiden elämästä kirkossa ja yhteiskunnassa. Samalla tuodaan esille Kainuun olosuhteita ja kansalaisyhteiskunnan vaiheita 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella..