Kimmo Ketola

Se perehdyttää Suomessa vaikuttaviin uskontoperinteisiin ja uskonnon rooliin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi kirjassa pohditaan uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden merkitystä suomalaisten elämässä sekä tutustutaan siihen, miten erilaiset uskonnolliset yhteisöt toimivat Suomessa. Arkki uusi haastaa lukijansa uskontojen, yhteiskunnan ja oman maailmankatsomuksensa arviointiin ja ymmärtämiseen. Kirja perustuu kokeneiden opettajien ja alan asiantuntijoiden yhteistyöhön.

Se johdattaa uskontojen merkityksen ja aseman ymmärtämiseen nykymaailmassa ja esittelee kolme Lähi-idässä syntynyttä uskontoa: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin.Kirjassa pohditaan uskontojen roolia kulttuuriperinnön ylläpitämisessä, ihmisoikeuksien edistämisessä ja ympäristökysymysten ratkaisemisessa. Kattava aineisto mahdollistaa oppimateriaalin hyödyntämisen monipuolisesti.Arkki uusi haastaa lukijansa uskontojen, yhteiskunnan ja oman maailmankatsomuksensa arviointiin ja ymmärtämiseen. Kirja perustuu kokeneiden opettajien ja alan asiantuntijoiden yhteistyöhön.

Kirja perehdyttää lukijansa luonnonuskontoihin sekä Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin. Lisäksi se esittelee erilaisia uusia uskonnollisia liikkeitä, jotka vaikuttavat ympäri maailmaa. Eri uskontoperinteiden tunteminen tukee toimimista moniarvoisessa yhteiskunnassa. Arkki uusi haastaa lukijansa uskontojen, yhteiskunnan ja oman maailmankatsomuksensa arviointiin ja ymmärtämiseen. Sarja perustuu kokeneiden opettajien ja alan asiantuntijoiden yhteistyöhön.

Kyrkan i ovissa tider är en studie av finländarnas värderingar, attityder och religiositet under en tid som präglats av många kriser. Boken analyserar mångsidigt föreställningar och åskådningsmässiga identiteter och förändringar i dem. Den redogör också för finländarnas åsikter om betydelsen av kyrkans olika uppgiftsområden och deras samband med respondenternas politiska och värdemässiga orientering.Studien analyserar finländarnas uppfattningar om religionsfrihet och religionens offentliga roll. Den presenterar förändringar i den lutherska kyrkans diakoni, gudstjänstliv och arbete med barn och unga samt finländarnas religiösa deltagande. Boken behandlar också samhällsdebatter kring kyrkan och vid sidan av dem kyrkans roll som samhällelig påverkare. Kyrkans riktlinjer för ekumenik, missionsarbete och religionsdialog granskas i förhållande till den internationella debatten.Kyrkan i ovissa tider. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2020-2023 är kyrkans fyraårsberättelse, som baserar sig på ett omfattande enkät- och statistikmaterial. Materialet består av två omfattande enkäter till finländarna, enkäter till kyrkans anställda och förtroendevalda samt församlingsenkäter som kartlägger församlingarnas verksamhet. Dessutom har kyrkans handlingar och ställningstaganden samt mediematerial använts som material. Publikationen är skriven av Hanna Salomäki, Kimmo Ketola, Jyri Komulainen, Veli-Matti Salminen och Jussi Sohlberg från enheten Kyrkans forskning och utbildning. Den stöder den kunskapsbaserade ledningen och utvecklingen av verksamheten på olika nivåer inom kyrkan. Boken lämpar sig som lärobok och erbjuder ett omfattande faktapaket för till exempel forskare och medier.

Kirkko epävarmuuksien ajassa on tutkimus suomalaisten arvoista, asenteista ja uskonnollisuudesta aikana, jota ovat leimanneet monet kriisit. Kirja analysoi monipuolisesti uskomuksia ja katsomuksellisia identiteettejä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa esitellään myös suomalaisten näkemyksiä kirkon eri tehtäväalueiden merkityksestä ja niiden yhteyttä vastaajien poliittiseen ja arvo-orientaatioon.Tutkimus analysoi suomalaisten käsityksiä uskonnonvapaudesta ja uskonnon julkisesta roolista. Kirja esittelee luterilaisen kirkon diakonian, jumalanpalveluselämän ja lasten ja nuorten parissa tehtävän työn muutoksia sekä suomalaisten uskonnollista osallistumista. Kirjassa käsitellään myös kirkkoon liittyviä yhteiskunnallisia debatteja ja sen ohella kirkon roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kirkon linjauksia ekumeniasta, lähetystyöstä ja uskontodialogista tarkastellaan suhteessa kansainväliseen keskusteluun.Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020-2023 on kirkon nelivuotiskertomus, joka pohjautuu laajaan kysely- ja tilastoaineistoon. Sen aineistona ovat kaksi suomalaisille tehtyä laajaa kyselyä, kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille tehdyt kyselyt sekä seurakuntien toimintaa kartoittavat seurakuntakyselyt. Lisäksi aineistona on käytetty kirkon asiakirjoja ja kannanottoja sekä media-aineistoja. Julkaisun ovat kirjoittaneet Hanna Salomäki, Kimmo Ketola, Jyri Komulainen, Veli-Matti Salminen ja Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä. Tutkimus tukee tiedolla johtamista ja toiminnan kehittämistä kirkon eri tasoilla. Kirja soveltuu oppikirjaksi, ja se tarjoaa laajan tietopaketin esimerkiksi tutkijoiden ja median käyttöön.

Suomalaisten uskonnollisuudessa ja suhteessa kirkkoon on meneillään sukupolvien välinen murros. Tämä ilmenee erityisesti millenniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien uskontosuhteessa. He arvioivat kriittisesti jäsenyyttään uskonnollisissa yhteisöissä ja irtautuvat perinteisistä uskonnonharjoituksen tavoista. Millenniaalit eivät välttämättä kaipaa uskontoa oman elämänkaarensa juhlahetkiin eivätkä välitä uskontoa lapsilleen. 2000-luvulla kirkollisten vihkimisten ja kasteiden osuus onkin laskenut nopeasti, samoin kirkossakäynti juhlapyhinä.Uskonto arjessa ja juhlassa esittelee sitä, millaisia muotoja uskonto saa suomalaisten arkisessa elämässä. Kirja käsittelee arvojen ja asenteidenmuutosta sekä suomalaisten sitoutumista uskonnollisiin yhteisöihin.Tutkimus esittelee suomalaisten uskomusmaailman muutoksia ja heidän ajatuksiaan rukouksesta ja hiljentymisestä. Ensimmäistä kertaa on selvitetty sitä, mitä kirjallisuutta ja musiikkia suomalaisetpitävät elämänkatsomuksellisesti tärkeänä. Kirjassa käsitellään myös auttamista, vapaaehtoistyötä ja kristillistä kasvatusta sekä nostetaan esiin ajankohtaisia kysymyksiä, kuten suhtautuminen yhteiskunnalliseeneriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen.Uskonto arjessa ja juhlassa on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosien 2016-2019 nelivuotiskertomusta, ja siinä hyödynnetään useitakysely- ja tilastoaineistoja. Kirja tukee kirkon toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä toimii oppi- ja kurssikirjana, ja sen ovat kirjoittaneetKirkon tutkimuskeskuksen johtaja ja tutkijat.

Miten keskustella uskonnosta muuten kuin oman uskontonsa tai katsomuksensa näkökulmasta? Miten uskontoa voidaan tutkia tieteellisesti ja kriittisesti? Mikä on tutkijan näkökulma uskontoon? Tässä kirjassa joukko uskontotieteilijöitä vastaa näihin kysymyksiin esittämällä oman näköalansa uskontoon. Teoksessa käsitellään tieteellisen uskonnon-tutkimuksen peruslähtökohtia sekä monia ajankohtaisia tutkimus-suuntauksia. Kirjoittajat pohtivat mm. sellaisten suuntausten kuin psykoanalyysin, mentaliteettihistorian, globalisaatioteorian, semiotiikan, feministisen teorian ja kognitiotieteen merkitystä uskonnontutkimukselle. Teos on tarkoitettu kaikille uskontoa koskevasta tutkimustiedosta kiinnostuneille ja se soveltuu perusoppikirjaksi moniin humanistisiin ja teologisiin aineisiin.

Tässä tutkimuksessa luodaan empiirisiin kyselyaineistoihin perustuva kuvaus luterilaisuudesta tämän päivän Suomessa. Siinä tarkastellaan luterilaisuutta suomalaisten katsomuksissa ja arvoissa, luterilaisuuden yhteiskunnallista merkitystä sekä evankelis-luterilaisen kirkon roolia yhteiskunnallisena toimijana ja luterilaisen perinteen ylläpitäjänä ja muokkaajana.Tutkimuksessa käsitellään uskonnollista kenttää ja uskontojen vuorovaikutusta Suomessa. Siinä analysoidaan suomalaisten luterilaisia arvoja sekä niiden vaikutusta kirkon musiikki- ja kulttuuriperinteessä ja kristillisessä kasvatuksessa. Lisäksi tarkastellaan suomalaisten auttamistahtoa ja kirkon diakoniatyötä, kristillisten perinteiden näkymistä yhteiskunnassa sekä kirkkoa julkisena keskustelijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.Tutkimus on toinen osa kirkon nelivuotiskertomusta vuosilta 2012-2015, ja sen erityisenä tehtävänä on kirkon toimintaympäristön analyysi. Kertomuksen ensimmäinen osa, Erilaistuva kirkko, kuvaa kirkon toimintaa kokonaiskirkon ja eri työalojen näkökulmasta. Nelivuotiskertomuksen tarkoitus on palvella kirkon ja seurakuntien toiminnan suunnittelua ja kehittämistä, ja se tehdään kirkolliskokouksen toimeksiannosta.