Kimmo Leijala

Tähtiyrttitahroja jatkaa tekijänsä minimalistisen runon linjaa. Siinä missä Viti (ntamo 2012) oli urbaanisti sävyttynyt luontoretki ja Fosfori (ntamo 2014) toi mukaan sivilisaation katastrofit kuten Dresdenin pommitukset, Tähtiyrttitahrojen aiheena on kollektiivinen historia, erityisesti Suomen sodat ja niiden veteraanien muisto - tai post-traumaattinen shokki sellaisena kuin se on tallentunut muistoihin, arjen esineisiin ja maisemiin. Tekijän sanoin: "Tämän kaiken olemme läpi käyneet. Mutta kun joskus istahdan keinutuoliin, silloin on hyvä hiljentyä ja katsoa välillä ylöspäin. Ihan kaikessa rauhassa. Kaikki on mustavalkoista."

Helposti yhtenä jatkuvana runoelmana luettava Fosfori jatkaa Kimmo Leijalan Viti-kokoelman vuonna 2012 aloittamaa urbaania luontoretkeä, muotoa uudistaen ja teemoja varioiden. Kirja ja sen nimi ovat saaneet alkunsa Dresdenin pommituksista, ja sen ilmavat ja hengittävät säkeet sekä viittaavat fosforipommien aikanaan tuottamaan tuhoon että siirtävät tämän muistoa nykypäivään, jossa ihminen yhä tuhoaa itseään ja luontoa - "radiohiilivuosien kuluessa".

Kimmo Leijalan virallinen esikoiskokoelma sijoittuu luontorunouden perinteeseen, mutta omaperäisellä tavalla. Tekijä itse arvelee runojensa muistuttavan "urbaanisti vinksahtanutta Risto Rasaa".

Eläinratavaloa on Kimmo Leijalan toinen runokokoelma. Teos on vastalause sille lyhytnäköiselle tavalle elää, joka on saanut ihmisen vieraantumaan ympäristöstään. Kirja pyrkii runouden ja valokuvan keinoilla muistuttamaan, että myytit ja luonto pystyvät vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole suoria vastauksia, ja tarjoamaan mahdollisuuksia, joiden olemassaolon ihmiset ovat unohtaneet nykyaikaisten tietojärjestelmien keskellä. Eläinratavaloa sisältää muuttuvia luonnon- ja sielunmaisemia sekä syviä läpileikkauksia pohjoisilta leveysasteilta.

Pioni on runokokoelma syrjäytymisestä, medikalisaatiosta, surusta ja suuremman hahmottamisesta. Kirjan tekstit syntyivät vuosina 2003-2008. Kauttaaltaan teoksessa törmäävät yhteen raadollisuus ja kauneus. Tekstit liikkuvat harmaassa kaupunkiympäristössä, jota koristavat lähiökuppilat ja neonvalot. Kontrastia kokonaisuuteen tuovat luontokuvaukset, joiden hallitsevana elementtinä toimii sähkö.