Kimmo Mäki

Korkeakoulujohtaminen ei tarvitse yksilösankareita. Johtamisen tulee kehittyä johtamistoiminnaksi, jossa osaaminen on jaettua ja johtamisen laatu on kaikkien yhteinen asia. Tulkintafoorumit ovat paikkoja, joissa yhteistoiminnallisesti suunnitellaan tavoitteita ja toimintatapoja, arvioidaan onnistumisia ja kehitetään korkeakouluja. Foorumityö luo mahdollisuuksia aktiivisen osallisuuden toteuttamiseen. Se poistaa faktajohtamisen harhan ja korostaa jokaista osallista tulkitsevana ja ohjaavana toimijana. Oikein asemoituna ja ajoitettuna tulkintafoorumit tuottavat riittävän viisaan verkoston, joka ohjaa korkeakoulua suuntiinsa. Tulkinnoilla johtamisessa törmätään paradokseihin, joita yksilöt ja yhteisöt tuottavat. Foorumeilla paradokseja tunnistetaan ja käsitellään sekä poistetaan niihin latautuvaa syyllistämistä. Tulkintafoorumit myöntävät ihmisen ristiriitaisuuden. Kirja perustuu Työsuojelurahaston ja HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun rahoittamaan kaksivuotiseen tutkimukseen. Siinä selvitettiin kahden ammattikorkeakoulun työyhteisön johtamistoiminnan tilaa. Tutkittavat organisaatiot olivat tutkimuksessa kehittämiskumppaneita, ammattikorkeakoulumaisen soveltavan tutkimuksen hengessä. Tutkijoina toimivat HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajat Kimmo Mäki ja Mika Saranpää.

Johtamiskohtaamisten aallokossa - tunnista työorientaatioiden voimaErilaiset työ- ja johtamisorientaatiot ja kompleksinen työelämä haastavat niin työn tuottavuutta kuin hyvinvointia. Ihmisten yhteisössä elämä on vuoroin aallokkoa, vuoroin tyventä. Johtamiskohtaamiset ovat tilanteita, joissa aukeaa mahdollisuus joko myötätuuliin tai puhkeavaan rajumyrskyyn. Näissä kohtaamisissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja selkeyttä tai luodaan maaperää väärinymmärryksille ja törmäyksille. Työorientaatioiden vastavuoroisen tunnistamisen kautta löytyy välineitä paremmille johtamiskohtaamisille ja tätä kautta tulokselliselle ja hyvinvoivalle yhteisölle. Johtamiskohtaamisten aallokossa avaa johtajien ja asiantuntijoiden piilossa lymyävät työorientaatiot, joita arjessa ei usein tunnisteta. Työ- ja johtamisorientaatiot kuvataan profiileina, joista luultavasti tunnistat itsesi, kollegasi, lähijohtajasi tai johdettavasi. Erilaisten orientaatioiden arkkityypit avataan elämänmakuisten casejen avulla ja tarkastellaan, mitä tapahtuu, kun ne kohtaavat toisensa työn arjessa. Kirja tarjoaa työkaluja niin johtajille kuin johdettaville yhteistyön karikkojen väistämiseen ja ratkaisemiseen. Työkalupakista löytyy myös Kolmen K:n malli, väline työorientaation tunnistamiseen. Kirja on tarkoitettu johtajille, esihenkilöille, asiantuntijoille ja työelämäkehittäjille - kaikille, jotka haluavat kehittää itsetuntemustaan sekä tapaansa työskennellä vastavuoroisesti ja tuottavasti. Kirja on tutkimusperustainen ja käytännöllinen opas toimiviin johtamiskohtaamisiin. Kirjoittajat ovat kokeneita työelämätutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia. Filosofian tohtori Annastiina Mäki on organisaatiokehittäjä, johtajuustutkija ja johtava konsultti. Annastiina on väitellyt johtajuuskulttuurin kehittämisestä. Kauppatieteiden tohtori Kimmo Mäki on korkeakoulupedagogiikan ja -organisaatioiden sekä pedagogisen johtamisen kehittäjä ja tutkija, joka on väitellyt korkeakouluopettajien työkulttuureista.

Liki tuhat ammattikorkeakoulussa työskentelevää opettajaa ja asiantuntijaa on vastannut yhteen suureen kysymykseen: Mitä sinulle kuuluu? Kysymystä ei esitetty juuri näillä sanoilla, mutta se on ollut tässä julkaisussa esiteltävän tutkimuksen pohjavire. Millaista on ammattikorkeakoulussa työskentelevän arki, kun toimintaympäristön pysyvä tila on jatkuva muutos? Kokemukset ovat varsin värikkäitä. Koetaan työn riemua ja uupumusta, reiluutta ja epäreiluutta, kohtaamista ja ohi kulkemista. Näistä ja monista muista jännitteistä rakentuu monipuolinen, inhimillinen kuva ammattikorkeakoulusta. Osin samoja asioita on tutkittu ensimmäisessä Kiviä ja keitaita -tutkimuksessa (2013), johon tämän tutkimuksen tuloksia verrataan. Miten asiat ovat vuosien varrella muuttuneet? Molemmissa tutkimuksissa kuuluu niiden toimijoiden ääni, jotka elävät todeksi ammattikorkeakoulutyötä ja siihen eri puolilta kohdistuvia muutoksia. He kertovat, mihin suuntaan he haluaisivat kehittyä, millä tavalla heidän työnsä rakentuu ja mihin he ovat tyytyväisiä, mihin eivät. Näiden näkemysten perusteella voidaan hahmotella, millainen on hyvinvoiva korkeakoulu.