Kimmo Rentola

Oi nuoruus! Ja Teiniliitto - sieltä ponnistivat uudet sukupolvet, joita ilman yhteiskunta ei katso eteenpäin. Oppikoulun yläluokkalaisten järjestö Suomen Teiniliitto oli huippukaudellaan maamme suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö. Sen vahvimmat ja kuohuttavimmat vuodet ajoittuvat 1960-70-lukujen vaihteeseen. Liitolla oli silloin yli satatuhatta jäsentä, valtakunnallinen toimintaverkosto, laajasti luettu Teinilehti ja tunnustettua sananvaltaa koulujen uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se oli kasvualusta yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten etujoukolle. Tämä kirja kertoo Teiniliiton vaiheista ja roolista suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä sotien väliseltä ajalta aina 1980-luvulle asti. Teinit ansaitsevat kokonaisen tarinansa, kertomuksen koululaisliikkeen vimmasta ja voimasta. Se ulottuu kuuliaisuuden ajasta valppauteen, murroksesta valtataisteluun ja romahduksesta hiipumiseen. Se antaa äänen myös tunteen palolle, joka nuorisolle kuuluu. Teoksen kirjoittajat Ville Soimetsä, Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Okkonen, Kimmo Rentola ja Aapo Roselius ovat historiantutkijoita Turun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Runsaan kuvituksen on toimittanut Jouko Aaltonen.

A dramatic and timely account of Stalin’s failed invasion of Finland in 1939, and the decade of wars and fraught relations that followed In November 1939, Stalin directed his military leaders to launch an invasion of Finland. In what became known as the Winter War, the full might of the Soviet army was pitted against this small Nordic republic. Yet despite their vastly superior military strength, the Soviets suffered heavy losses and failed to mount Stalin’s intended full-scale invasion. How did Finland evade Stalin’s crosshairs—not once, but three times more? In this groundbreaking account, Kimmo Rentola traces the epochal shifts in Soviet-Finnish relations. From the Winter War to Finland’s exit from World War II in 1944, a possible Soviet-backed coup in 1948, and Moscow’s designation of Finland as an enemy state in 1950, Finland was forced to navigate Stalin’s outsize political and territorial demands. Rentola presents a dramatic reconstruction of Finland’s unlikely survival at a time when the nation’s very existence was at stake.

Stalinin Suomea koskevat arkistot vihdoin julki, jymypaljastus Kekkosesta ja ”yöpakkasista”. Merkittävään historiateokseen on saatu korkeimman neuvostojohdon Suomea koskevia dokumentteja ensi kertaa Venäjän federaation presidentin arkistosta. Se on entinen kommunistisen puolueen politbyroon arkisto, käytännössä puolueen pääsihteerin virka-arkisto. Sinne ei ulkomaisilla tutkijoilla ole juuri ollut pääsyä. Dokumentit tuovat runsaasti uutta tietoa Neuvostoliiton Suomen-politiikasta ennen sotaa ja varsinkin välirauhan aikana 1940-41. Käy ilmi, että neuvostojohdon suunnitelmat ulottuivat tuolloin paljon laajemmalle kuin Suomessa tiedettiin. Hangon tukikohtaan tavoiteltiin laajennusta Saloon saakka. Sodanjälkeiseltä kaudelta nähdään valaisevia dokumentteja Stalinin viimeisiltä vuosilta ja vielä Hruštšovin ajalta. Viimeinen dokumentti on vuodelta 1964. Kuva Kekkosesta täsmentyy - ja esiin nousee uusia arvoituksia. Kiintoisia näkymiä avautuu myös neuvostoviranomaisten keskinäisiin erimielisyyksiin, toilauksiin ja reviirikamppailuihin. Dokumentteja tukevat tutkijoiden johdannot ja kommentit, joissa avataan asiakirjojen merkitystä, taustoja ja asiayhteyksiä. Professorit Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Timo Vihavainen ovat Venäjän arkistoissa pätevöityneet arvioimaan salaisia, ennen suomeksi julkaisemattomia dokumentteja. Tekijätiimissä on venäläisenä asiantuntijana mukana varajohtaja Sergei Žuravljov Venäjän tiedeakatemiasta.