Kirmo Wartiovaara

Kehitysbiologia tutkii sikiönkehitystä, solujen erilaistumista ja niitä mekanismeja, jotka johtavat elävän yksilön syntyyn. Alan perusteiden ymmärtäminen on nykyisin välttämätöntä kaikille biotieteiden, lääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille. Molekyylibiologian tuottama uusi tieto eliöiden kehityksestä täydentää lääketieteellistä tietoa sairauksista ja kehityshäiriöistä. Kehitysbiologia Solusta yksilöksi -kirjan toinen, uudistettu painos tarjoaa dynaamisen alan tiiviin ja ajantasaisen katsauksen. Kehitysbiologian perusteet -osa esittelee elävän organismin kehityksen hedelmöittyneestä munasolusta yksilöksi, erilaistumista ohjaavat viestimolekyylit solujen vuorovaikutuksessa ja geneettiset mekanismit, joita kudokset käyttävät myös myöhemmin uusiutuessaan. Kirjassa kuvataan uusimmatkin tavat tutkia geenejä ja niiden toimintaa eliön kehityksessä. Elinten kehitys -osa kuvaa havainnollisesti eri elinten synnyn, erilaistumisen ja kehityksen yleisimmät häiriöt. Runsas ja yksityiskohtainen kuvitus tukee asian omaksumista.

Uudet DNA:n muokkauksen mahdollisuudet herättävät kysymyksen ihmisyydestä ja sen muuttamisesta. Ihmiskunnan DNA - Elämän koodin kirjoitus kertoo DNA:n ja siitä rakentuvien geenien sisällön merkityksestä, muuttumisesta ja aktiivisesta muuttamisesta. DNA on aina muuttunut, sillä muutos on evoluution kantava voima. Vuosimiljoonien kuluessa elämä maapallolla on muotoutunut moninaiseksi ja sopeutunut ympäristöönsä, sillä parhaiten menestyvät yksilöt ovat välittäneet perimäaineksensa eteenpäin. Tämä koskee myös ihmislajia, jonka DNA on muuttunut vähitellen satojen vuosituhansien aikana kädellisten yhteisestä esi-isistä kohti nykyihmistä. Ihmiskunta alkoi vaikuttaa myös ympäristönsä geeneihin valikoimalla ja jalostamalla muita eliöitä. Näin ihminen lisäsi luonnon DNA-muutosten vauhtia vaikuttamalla luonnonvalintaan. Viimeisin vaihe kehityksessä on se, että aivojen kehityksen tuoman kulttuurievoluution ja tieteen avulla olemme oppineet muuttamaan DNA:ta tarkasti haluamallamme tavalla, ensin muissa eliöissä, mutta myös itsessämme. Ihmiskunnan DNA - Elämän koodin kirjoitus kertoo bioteknologian keksinnöistä ja lääketieteestä, mutta mukaan on otettu tarinoita potilastapauksista, Nobel-palkinnoista ja keksintöjen vaikutuksesta eri ihmiselämän osa-alueisiin, kuten esimerkiksi ruuantuotantoon tai biohakkerointiin. Samalla tulee esiin, miksi DNA-tekniikoihin liittyy lisääntyvässä määrin myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, valtavia mahdollisuuksia ja esiin tuotuja huolia. Ihmiskunta osaa nykyään muokata ympäristöä ja jopa itseään biologisesti ja tämän vuoksi joudumme pohtimaan monia asioita ensimmäistä kertaa.