Kirsi Juhila

Kategoriat ovat olennaisia toisten ihmisten ja oman itsemme määrittelyn välineitä. Kategoriat ja niiden käyttö kertovat ajasta, jossa elämme, siitä mitä pidämme normaalina, arvokkaana, ongelmana tai poikkeavana. Myös kaikki yhteiskunnalliset instituutiot päiväkodista vanhainkotiin ja sairaalasta vankilaan nojaavat vahvasti ihmisten ja asioiden kategorioihin. On vaikea kuvitella paikkaa tai tilannetta, jossa kategoriat eivät olisi läsnä ja käytössä, niin olennaisia ne ovat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja toistemme ymmärtämisessä. Kategoriat liittävät päivittäisen kanssakäymisen, kulttuurin ja moraalin toisiinsa. Kirjassa kategorioita tarkastellaan ihmisten keskinäisessä toiminnassa läsnä olevina sosiaalisina tekoina. Siinä esitellään kategoria-analyysin lähtökohtia ja perusperiaatteita sekä valotetaan erilaisia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Erityinen huomio kiinnitetään identiteettien, ongelmien ja poikkeavuuden kategorisointiin ja niiden tutkimiseen. Kategorisointia tarkastellaan sekä osana arkielämää että institutionaalisia käytäntöjä. Kategoria-analyysi tarjoaa oivan välineen teksti-, haastattelu- ja vuorovaikutusaineistojen tulkintaan. Kirja sisältää runsaasti tutkimus- ja aineistoesimerkkejä, jotka havainnollistavat, miten monin tavoin kategoria-analyysia on mahdollista soveltaa erilaisiin tutkimusaineistoihin. Kategorioiden tutkimus on viime vuosikymmenen aikana vahvistunut voimakkaasti niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin, mutta kattavaa suomenkielistä oppikirjaa ei ole tätä ennen ollut saatavilla. Kirjan kirjoittajien yhteistyönä ovat aiemmin ilmestyneet teokset Diskurssianalyysin aakkoset (1993) ja Diskurssianalyysi liikkeessä (1999). Kategoria-analyysia käsittelevä kirja on luonteva jatko näille teoksille. Se soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin erityisesti yhteiskunta- ja kasvatustieteiden, kulttuurintutkimuksen sekä kieli- ja viestintätieteiden opintoihin.

Aika ja paikka ovat aina läsnä ihmisten elämässä ja keskinäisessä toiminnassa. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sosiaalityöntekijä tavataan sovittuna aikana sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottohuoneessa. Aika ja paikka ovat osa elämää myös syvemmin: esimerkiksi muistoina onnellisista lapsuuden kesistä maalla, nykyisyyden ahdistavina väkivaltakokemuksina omassa kodissa tai haaveena vaikeasta masennuksesta toipumisesta. Aika ja paikka ovat läsnä myös esimerkiksi pelkoina ilmastonmuutoksen tai sotien seurauksista omalle arkielämälle. Ajan ja paikan jatkuvasta läsnäolosta huolimatta pysähdymme harvoin miettimään niiden merkityksellisyyttä. Aika, paikka ja sosiaalityö -kirjassa jäsennetään ja tehdään näkyväksi sosiaalityön erilaisia aikoja ja paikkoja. Näin päästään samalla sosiaalityön olennaisten sisältöjen ja prosessien äärelle. Kirjassa lähestytään aikoja ihmisten elämänkulkujen ja -tarinoiden ja sosiaalityön muutosorientaation näkökulmista, ja paikkoja sosiaalityön kohtaamisina niin institutionaalisissa tiloissa kuin kansalaisyhteiskunnan areenoillakin. Ajan ja paikan kehyksessä tarkastellaan lisäksi sosiaalityön kannalta olennaisia isoja yhteiskunnallisia muutostrendejä, kuten globalisaatiota, eriarvoistumista ja digitalisaatiota. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi, mutta siitä hyötyvät myös sosiaalityön tutkijat ja ammattilaiset. Kirsi Juhila on sosiaalityön professori Tampereen yliopistossa.

"Diskurssianalyysi" kuvaa niitä kiehtovia ja usein huomaamatta jääviä tapoja, joilla ihmiset kieltä käyttäessään rakentavat sosiaalista todellisuutta. Kielen avulla muun muassa muokataan identiteettejä ja rakennetaan valtasuhteita. "Diskurssianalyysi" on oppi- ja käsikirja, joka antaa välineet menetelmän soveltamiseen tutkimuksessa ja opinnäytteissä. Kirjoittajat opastavat analysoimaan vuorovaikutusta, kielenkäytön vaihtelua ja kielen avulla välittyviä viestejä identiteeteistä ja valtasuhteista havainnollisten esimerkkien avulla. He käyvät myös kattavasti läpi diskurssianalyyttisten tutkimussuuntausten taustoja ja teoreettisia perusteita. Arja Jokinen ja Kirsi Juhila ovat Tampereen yliopiston sosiaalityön professoreita ja Eero Suoninen sosiaalipsykologian yliopistonlehtori.

Sosiaalityön ydin on työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisissa. Työntekijöinä ja asiakkaina olemisen tapaa eivät kuitenkaan päätä vain osapuolet itse vaan suhdetta määritellään myös politiikassa ja hallinnossa, sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa ja sosiaalityön omilla akateemisilla kentillä. Kirjassa jäsennetään sitä, millaisia näkemyksiä sosiaalityön yhteiskunnallisista paikoista ja tehtävistä näillä eri foorumeilla syntyy. Sosiaalityötä tarkastellaan liittämis- ja kontrolli-, kumppanuus-, huolenpito- ja vuorovaikutussuhteena. Kussakin suhteessa piirtyy erilainen ymmärrys siitä, millaiset ovat työntekijöiden ja asiakkaiden roolit ja mistä sosiaalityössä yhteiskunnallisena toimintana on kysymys. Ei ole samantekevää, mikä suhteista on vallitsevassa ja mikä marginaalisessa asemassa. Kamppailu suhteiden keskinäisestä paikasta nivoutuu kysymykseen hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta. Kirja on kattava esitys sosiaalityön nykykeskusteluista ja tulevaisuuden visioista. Se on kirjoitettu ennen muuta sosiaalityön oppikirjaksi, mutta on hyödyllistä luettavaa myös sosiaalityön käytännön toimijoille, suunnittelijoille, päättäjille ja tutkijoille.