Kirsi Vainio-Korhonen

Seksityön historiaa 1800-luvun Suomessa. Turussa tehtiin 18. lokakuuta vuonna 1838 Suomen siihenastisen historian laajin kupparatsia. Poliisin valvontakirjaan kertyi pitkä lista sukupuolitautitarkastuksiin pakotettujen naisten nimiä. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa olivat kaksi poliisin valvontakirjaan päätynyttä seksityöläistä. Millainen oli heidän elämänsä ja miten he päätyivät harjoittamaan ammattiaan? Millaista oli olla prostituoitu 1800-luvun Suomessa? Kirsi Vainio-Korhosen teos herättää henkiin Musta-Maijan, Kirppu-Kaisan sekä muiden valvontakirjaan päätyneiden naisten elämäntarinat. Köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden ympärille kietoutuvat elämät kertovat kuvaavasti myös suomalaisen syrjäytymisen historiasta. Kirsi Vainio-Korhonen on palkittu tietokirjailija, historioitsija ja Suomen historian professori Turun yliopistossa.

Yrittäjyyden perusyksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe, mutta 1800-luvun lopulle tultaessa perinteinen perheyrittäjyyden malli alkoi jäädä uudempien omistusmuotojen varjoon. Tästä huolimatta itsenäistyneessä Suomessa esimerkiksi monet nopeasti kasvaneet metsäteollisuuden suuret yhtiöt saivat alkunsa perheyrityksinä. Talouselämän katveessa pysytelleet perheyritykset nousivat voimakkaasti esiin omana ryhmänään vasta kun Perheyritysten liitto vuonna 1997 perustettiin niitä edustavaksi foorumiksi. Suomalainen perheyritys kertoo perheyrittäjyyden historian 1800-luvulta nykypäivään. Perheyrityksistä kasvoi teollistuneessa Suomessa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä menestystarinoita, jotka ovat samalla vaalineet toiminnan jatkuvuutta sukupolvelta toiselle. Institutionaalisten sijoittajien hallitsemien kansainvälisten suuryritysten markkinoilla perheyritykset edustavat kaikista kasvollisinta ja usein myös vastuullisinta omistajuutta.

Matka Roomaan vie lukijansa aikamatkalle ikuiseen kaupunkiin. Nykyään voi kävellä samoilla kaduilla ja vierailla samoissa kirkoissa ja palatseissa kuin Pyhä Birgitta keskiajalla, kuningatar Kristiina 1600-luvulla, suomalainen hovimies Gustav Mauritz Armfelt 1700-luvulla tai kuvanveistäjä Walter Runeberg 1800-luvun jälkipuolella. Kirjailija Tatu Vaaskiven ikuistamasta Mussolinin Roomasta todistaa yhä ajan fasistinen arkkitehtuuri. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen tieteen ja kulttuurin tyyssijaksi on muodostunut Suomen Rooman instituutti, renessanssihuvila Villa Lante. Professori Kirsi Vainio-Korhonen ja FT Mikael Korhonen kertovat Roomaan matkanneista Suomen historian henkilöistä. Näiden ihmisten kokemukset liitetään Nyky-Rooman maisemiin ja rakennuksiin tuoreiden valokuvien, karttojen sekä taidemaalarien ja kirjailijoiden osalta heidän oman taiteensa kautta. Teos toimii myös matkakirjana, jonka opastamana voi kulkea Roomassa tunnettujen ja hieman tuntemattomampienkin miesten ja naisten jalanjäljissä. Tuttuja kohteita lähestytään uusin silmin ja uudenlaista tietoa tarjoten.

Väärentäjä kuin murhaaja. Wäärentäjä Grandellin sattumuksien täyttämä elämäntaival avaa ainutlaatuisen näköalan veijareiden ja lurjusten elämään ja 1800-luvun Suomeen. Carl Grandell oli vaatimattomista oloista kotoisin oleva mies, joka yritti edetä elämässään niillä keinoilla kuin hänelle oli mahdollista. Silti kruunu piti häntä murhaajan veroisena pahantekijänä.1800-luvun alun Suomessa ihmisen paikka oli ennalta määrätty, eikä rahvaalla ollut mahdollisuuksia nousta yhteiskunnan portaita ylöspäin. Hitaasti leviävä kirjoitustaito tarjosi nokkelalle henkilölle asemiensa parantamiseen yhden keinon - vaikkakin laittoman ja riskialttiin. Mahtavampiensa vallasta pääsi luikahtamaan ja kohtaloaan pystyi jekuttamaan väärentämällä paitsi rahaa myös työtodistuksia ja erilaisia lupakirjoja. Kiinni jäädessä väärentäjää kuitenkin odotti kuolemantuomio. Tosielämän veijaritarina väärentäjä Grandellista valottaa tavallisen kansan elämää ja pyristelyä kohtaloaan vastaan 1800-luvun alun Suomessa. Kirsi Vainio-Korhonen on kirjoistaan useasti palkittu historioitsija ja professori. Vainio-Korhonen on mestari avaamaan historian laajoja kehityskulkuja yksittäisen henkilön tarinan kautta ja yhdistämään historiantutkijan tietotaidon nautinnollisen lukukokemuksen tuottavaan kirjoittamiseen. Mikael Korhonen on historiantutkija, joka on aiemmin toiminut arkistopäällikkönä Svenska litteratursällskapet i Finlandissa. Korhonen löysi sukututkimuksen yhteydessä esi-isänsä jäljiltä kaksi paksua nippua väärennettyjä seteleitä, jotka johdattivat hänet 1800-luvun väärentäjien jäljille.

Beteckningen Det svenska begäret avser att visa att fenomenet lyx vinner på att betraktas som ett dynamiskt element i sitt historiska, kulturella och samhälleliga sammanhang. 1600-, 1700- resp. 1800-talen har haft olika välbeställda grupperingar som skilt ut sig genom olika typer av lyx: slottsbyggen, lyxig klädsel och heminredning; stora egendomar och nybyggnation. I boken utforskas lyxens svenska historia från nya infallsvinklar med utgångspunkt i aktuell forskning av historiker, konst- och modevetare. Här skrivs om manlig resp. kvinnlig lyx i förordningar och modeartiklar; hur svensk aristokrati beställde lyxartiklar som kalescher och karosser; hur spetsar – den vita lyxen – demonstrerade välstånd; hur indigoblått markerade god ekonomi; hur borgerliga värderingar och ideal tar sig uttryck i lyxens tjänst. Hur lyx och begär demonstrerades i svensk film på 1910–1940-talen; hur medelvägens lyx i form av franska hantverkstraditioner passade in i det svenska folkhemmet etc. Paula von Wachenfeldt, docent, modevetare, litteraturvetare universitetslektor vid Centrum för modevetenskap, Stockholms universitet, redaktör och författare i boken. Klas Nyberg, modevetare och professor i nationalekonomi vid Södertörns Högskola. Professor i ekonomisk historia vid Uppsala universitet och professor vid Centrum för modevetenskap, Stockholms universitet. redaktör och författare i boken.

Millaiset mahdollisuudet 1800-luvun aatelisnaisella oli vaikuttaa oman elämänsä suuntaan? Teos kertoo 1801 syntyneen Sofi e Munsterhjelmin elämästä, jota varjostivat Venäjän sodat ja suuret nälkävuodet. Nuoruuden ranskankielinen päiväkirja ja tanssiaiset vaihtuivat rahahuoliin. Aatelistyttöjä koulittiin rouvasväen sisäoppilaitoksissa ja poikia odotti Haminan kadettikoulu, mutta naimakaupoissa ja raha-asioissa tehtiin omapäisiä ratkaisuja. Sofi en kohdalle osui rakkauden tuulentupia, huijarikosija, lehtolapsia siittänyt aviomies ja tuhlaripoika. Sofi e Munsterhjelmin vaiheiden kautta nähdään, kuinka Suomi muuttui kahdessa sukupolvessa. Kartanovierailut hevoskärryin vaihtuivat höyrylaiva- ja junamatkoiksi. Teoksen sivuilla vilahtavat myös Armfeltien kreivillinen suku ja Venäjän keisariparin suosikki Aurora Demidov.

I början av 1800-talet var människans plats i samhället förutbestämd, och de jordlösa på landsbygden hade inga möjligheter till avancemang. Den långsamt ökade skrivkunnigheten erbjöd dock en listig person ett sätt att förbättra sin ställning. Genom att förfalska pengar, arbetsintyg och olika bevis kunde man försöka påverka sitt livsöde, men förfalskning av sedlar och dokument var allvarliga brott mot kronan - i värsta fall i klass med mord. Huvudpersonerna i denna bok är torparsonen, drängen, lösdrivaren och tjuven Carl Grandell och hans brottskumpan bonddottern, pigan och gårdfarihandlaren Lovisa Herlin - båda dömda för förfalskning. Deras livshistoria väcker många frågor: Hur såg deras uppväxt ut? Varför marginaliserades de och blev med tiden insnärjda i allt grövre brott? Varför bar Grandell på ett missnöje och ett hat som ledde till ett brott på den tidigare hemgården? Hur knöts familjemedlemmar, vänner och bekanta till det nät av överträdelser och brott som under flera år omgav Grandell? Var och när korsades Grandells och Herlins vägar? Och framför allt, varför är det viktigt att berätta två helt vanliga människors historia? Utifrån en stor mängd olika källor, varav många fragmentariska, lyckas historikerna Kirsi Vainio-Korhonen och Mikael Korhonen lägga ett fascinerande pussel. Även om Carl Grandells och Lovisa Herlins livsbana har inslag av skälmhistoria, speglar deras liv det finländska samhällets socioekonomiska historia och i synnerhet vardagen för de mindre bemedlade under första hälften av 1800-talet.

Det är stoff för en skälmroman. I par med pigan Lovisa Herlin ger sig torparsonen Carl Grandell på att förfalska sedlar. Ett socialt statiskt tidigt 1800-tal speglas i en brottsbana, där den ökande skrivkunnigheten blev ett verktyg för att rubba cirklarna. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Turussa tehtiin 18. lokakuuta 1838 maan siihenastisen historian laajin kupparatsia. Sukupuolitautitarkastuksiin pakotettiin yhden päivän aikana kymmeniä naisia ja heidän tietonsa kirjattiin poliisin valvontakirjaan. Yhteensä tarkastettuja kertyi kymmenen vuoden aikana 164. Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa kertoo näistä 1800-luvun suomalaisista prostituoiduista. Millaiset elinolot johtivat heidän kohdallaan seksityöhön? Missä ja miten he tätä työtä tekivät? Millainen heidän elämänsä myöhemmin oli? Vainio-Korhosen teoksessa seksityöläisyys laajenee 1800-luvun alun suomalaisen syrjäytyneisyyden historiaksi, jossa prostituutio kietoutuu yhteen köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden kanssa. Myös alkoholismi ja avioerot olivat yleisiä. Kirsi Vainio-Korhonen on palkittu tietokirjailija, historioitsija ja Suomen historian professori Turun yliopistossa.