Kirjojen hintavertailu – 12 876 073 kirjaa ja 26 kauppaa

Kirjailija

Kirsti Vähäkangas

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 2 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2019–2020, suosituimpiin kuuluu Merikarhuja ja maakrapuja - Se on Raahe. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

2 kirjaa

Kirjojen julkaisuvuodet: 2019–2020.

Merikarhuja ja maakrapuja - Se on Raahe

Merikarhuja ja maakrapuja - Se on Raahe

Kirsti Vähäkangas

KUSTANNUS HD
2020
sidottu
Meijjän kaupunki tarinoi -sarjan 12. kirja kertoo kuvin, sanoin ja tarinoin merenrantakaupungin asukkaista: merikarhuista ja maakravuista. Seikkailunhaluiset renkipojat pestautuivat purjelaivoihin ja pääsivät näkemään kiehtovaa maailmaa. Vaikka arkinen työ oli raskasta, kotona kerrottiin sadunhohtoisia tarinoita ulkomaiden ihmeistä. Raahen satama on tänäkin päivänä vilkas reitti maailmalle. Satamaneuvos Kaarlo Heikkinen, neljännen polven merimies, kuvaa nykyisten merenkulkijoiden elämää. Muistellaan ihmisiä, jotka ovat rakentaneet ja kehittäneet kaupunkia. Rakennusmestari Hugo Sorsa näki työuransa aikana Ruonan konkurssin 1950-luvulla ja Rautaruukin terästehtaan tulon piristävän vaikutuksen 1960-luvulla. Raahelaisten vapaa-aika kuluu usein merellä ja saaristossa. Merihätään joutuneiden avuksi rientää pelastusristeilijä Niilo Saarinen miehistöineen. Kirjasarjan takana on sama nainen: raahelainen Kirsti Vähäkangas.
Avojalakasia ja tullista tulleita

Avojalakasia ja tullista tulleita

Kirsti Vähäkangas

KUSTANNUS HD
2019
sidottu
Avojalakasia ja tullista tulleita on Meijjän kaupunki tarinoi -kirjasarjan 11. kirja. Kirja kertoo Langin Kauppahuoneen vaiherikkaan tarinan 1600-luvulta tähän päivään ja kymmeniä muita kiehtovia tarinoita raahelaisista, jotka ovat joko avojalakasia, tullista tulleita tai onnikan tuomia. Raahe perustettiin vuonna 1649. Ensimmäisiä asukkaita houkuteltiin kaupunkiin lupaamalla verovapaus määräajaksi. Purjelaivakaudella 1800-luvulla asukkaiksi ei tarvinnut houkutella, vaan Raaheen muutettiin hyvien työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Raaheen 1960-luvun alussa perustettu Rautaruukin terästehdas tarjosi työtä tuhansille ja uusia asukkaita muutti kaupunkiin. Kuntaliitosten kautta raahelaisiksi ovat muuttuneet saloistelaiset, pattijokiset ja vihantilaiset.