Kristiina Koivunen

The Kurds, A Nation of Genocides The history of the Kurds is a history of deportation, massacres and genocides. There are several books about them; the most famous cases are the Dêrsim massacre, Halabja chemical bombing and Anfal Campaign. But usually they are presented as independent cases without analyzing their connection to the whole process of the Kurdish genocides. Kristiina Koivunen’s book “The Kurds, A Nation of Genocides” is the first book which adopts a wider perspective on the Kurdish genocide process, seeing the starting point as 1839 when the autonomous Kurdish emirates were crushed by the Tanzimat program in the Ottoman state. Until that year, the Kurds lived in autonomy in the Ottoman state with their own legal and administration systems. How has the genocide process affected the Kurdish society? In the 1830s, the Kurds were at a proto-national level, moving towards national unity. The genocides and partition of Kurdistan in the 1920s stopped this process. As a consequence, there was a movement back towards tribal and local rule, which aided Turkish and Iraqi governance of Kurdistan. As the autonomy of sixteen Kurdish emirates had been destroyed in the Tanzimat period, the Kurdish leaders were unable to establish an independent country when the Ottoman Empire collapsed at the beginning of the twentieth century. The Kurdish question became a frozen conflict, which now melts. The genocide process still continues in Kurdistan. The process of cultural and linguistic genocide destroys the Kurdish language and identity in North Kurdistan (the Turkish part of Kurdistan). In South Kurdistan (the Iraqi part of Kurdistan), there is the danger that the genocide process will reach a peak in mass killings in the Disputed Territories, especially in Kirkuk and Mosul. The collapse of the Ottoman Empire was a historical opportunity to establish an independent country, but the Kurdish leaders could not use it. Since then, local uprisings have taken place somewhere in Kurdistan all the time. At the moment, a wave of changes blows in the Middle-East. The political situation is tense in all the countries which rule Kurdistan; Turkey, Iran, Iraq and Syria. The Kurds demand their rights in each of them – the situation is different than earlier in the sense that now there are uprisings in all parts of Kurdistan; but similar in the sense that they all still local. Cooperation with other Kurdish parties and movements is difficult for the Kurds, despite agreement about the need. This problem is one consequence of the genocide process; it stopped the national identity formation among the Kurds. While books about the Kurdish genocide usually document the atrocities and count bodies, Koivunen’s book has a wider perspective. It searches for answers to the question how the genocide process has affected the Kurdish society and identity.

Kakaism, Yarsan, is an ancient Kurdish religion. Kakais argue that the Medes Empire (678 - 549 BC) was a Kakai state. Kakaism has been secret for one thousand years to protect itself against Islamic invasion. Now some Kakais are ready to tell about their respect to nature, equality between men and women, and their belief in reincarnation. Iran wants to make a land corridor to the Israel border via the Iraqi Disputed territories. Kakai villages are destroyed there in Iranian proxy war. There is a danger of a genocide and loss of thousands years old Kurdish cultural traditions. In Iran Yarsans are assimilated to Shiism by fake claims that five thousand years old Yarsan is a branch of the four thousand years younger Shiite Islam.

Hajoaako Irak? Kuka saa Kirkukin? Öljykaupunki Kirkukin asukkaat elävät sotilaiden, ISIS-terroristien, Iranin tukemien PMF-taistelijoiden ja monen tiedustelupalvelun agenttien keskellä. Läänin etelärajan kylissä valvoo päivisin Irakin armeija ja öisin ISIS. Jos Irak hajoaa useaksi valtioksi, niiden rajoista taistellaan kiivaasti. Kirkukin läänissä valmistautuminen on jo alkanut: yhden aseistetun ryhmän ottaessa vallan toiselta seuraa etninen puhdistus. Kristiina Koivunen on seurannut Kirkukin elämää ja taistelua terrorismia vastaan kymmenen vuotta. Matkat Kirkukiin ovat olleet dramaattisia, mutta usein elämä kuumien uutisten keskellä on arkipäiväistä.

Suomi on tähän asti säästynyt terrori-iskuilta, mutta rasismissa ja turvapaikanhakijoiden vastaisuudessaolemme nousemassa Euroopan huipulle. Kaikki toisen polven siirtolaiset eivät seuraa toimettomina rasistien katupartioita. Tammikuuhun 2016 mennessä noin 70 ihmistä oli lähtenyt Suomesta taistelemaan Syyriaan Isisin riveissä. Kyse ei ole kahden uskonnon välisestä ristiretkestä, vaan Syyriaan lähtevät eurooppalaiset muslimit tappavat siellä toisia muslimeja. Miten jihadistien värvääjien toiminta pysäytetään? Valitseeko Suomi kovan vai pehmeän linjan? MitenSyyriasta palaajia kohdellaan? Mikä on tilanne Ruotsissa ja Norjassa?

Turkki on esillä uutisissa haukkamaisesti käyttäytyvän Recep Tayyip Erdoganin ja EU-neuvottelujen takia. Mutta onko Eurooppa suunta, johon ottomaanisyndroomaa potevat turkkilaiset haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa? Erdogan tähyää aivan toiseen suuntaan eli Lähi-itään. Arabikevään jälkeinen sekasorto tarjoaa Turkille historiallisen mahdollisuuden napata osmanien hallitsemia maita. Vaikka Erdoganin länsimyönteinen AKP-puolue näyttää ajavan maltillista islamismia, se tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhteistyötä Israelin kanssa. AKP ei olekaan niin peri-islamilainen kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa. Se juuret ovat syvällä Pennsylvanian maaperässä, jossa liikkeen ideologi Fethullah Gülen asuu. AKP on lännen vastaveto kovan linjan islamisteille ja globaalille jihadille. Erdoganin haave tulla imperiumin pystyttäväksi nykyajan sulttaani Selimiksi pärjää kuitenkin huonosti kilpailussa uutta kalifaattia rakentavan al Qaidan kanssa. Kristiina Koivunen katsoo Turkkia eri näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu ja asettaa sen maantieteelliseen kontekstiinsa yhtenä Lähi idän mahtavimmista maista.

Sankarimatkailija suuntaa Turkissa turistirannikon sijasta itään. Hän ihailee maisemia muinaisen Silkkitien varrella ja hämmästelee kurdien kulttuurin rikkautta. Kaakkois-Turkki on kolmen uskonnon paratiisi, jonka nykyhetkikin on kuin taruista. Siellä elää susia vahvempi koirarotu ja kissa, jolla on eriväriset silmät. Matkailija ihastuu ruokaan, kyllästyy teen juontiin ja tinkii basaareissa. Hän rakastaa shoppailua, alueeltahan saa kaikkea, vaikka hevosen sadalla dollarilla. Hän ihailee salonkien upeita mattoja, kyläilee paikallisissa kodeissa, nauttii loputtomasta vieraanvaraisuudesta ja vierailee häissä. Hammaslääkäri lausuu runoja paikatessaan hänen hampaitaan. Teos kertoo myös Turkin ja kurdien politiikasta ja konflikteista, sekä taustoittaa vaikeitakin ihmisoikeusongelmia. Myös Matti Wuori vilahtaa tässä kirjassa turkkilaisen lehden haastattelussa kertomassa miten totuuskomissiot voivat toimia. Niinpä sankarimatkailija suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti ja väittää perustellen, että alueen ongelmat pystytään ratkaisemaan! "Nyt puhutaan paikoista, joissa oikeasti käyvät nykyajan sankarimatkailijat. Täällä eivät pärjää bilehileet, joilla on rantasandaalit jaloissa ja mäyräkoira kainalossa." - Martti Ratia, Keskisuomalainen "Koivunen tietää mistä kirjoittaa. Ja silkkaa asiaa. Hän tekee asiat läheisiksi ja viljelee sopivasti huumoria asettaen myös itsensä alttiiksi jopa nauramalla itselleen. Näet matkoilla kun aina sattuu..." - Martti Ratia, Keskisuomalainen

Teetä Kurdistanissa on Kristiina Koivusen kertomus matkoistaan Turkissa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa elävien kurdien parissa. Koivunen kuvailee kurdien elinmahdollisuuksia Turkissa ja muualla Euroopassa, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tai sen puutetta, arkea ja juhlia, kuten kurdien tärkeimmän juhlan Newrozin viettoa. Pystykorvakirja-sarjaa.