Kristiina Lähde

Kanarialintu Arhippa ja taksikuski Suhonen viettävät suloisia päiviä etelän lämmössä. Mutta pienen linnun sydämessä asuu kaipuu: kun kevät koittaa, ikävä pohjoiseen käy suunnattomaksi. On siis keksittävä jokin keino kääntää jälleen taksin nokka kohti pohjoista. Niin syntyy Taidekuljetusliike Hippa & Suhonen ja matka alkaa - Arhipan luontaisen suunnistustaidon ja Suhosen viisaiden huomioiden siivittämänä. Lähteen ja Vuoren lastenkirja jatkaa kanarialinnun ja taksikuskin lämpimän humoristista road trippiä. Se on kuvaus ystävyydestä, kauneudesta ja kevään tulosta, sillä ”Taas ollaan matkalla kohti valoa. - Ja niin se kumma kyllä oli: Mitä pohjoisemmas tultiin, sitä pidempiä olivat päivät, sitä lyhyempiä yöt.”

Joku on nukkunut vuoteessani

Arhipan ja Suhosen taksi on ajossa, kun taivaalta alkaa tipahdella jotakin ja vuodenaika vaihtuu talveksi. Muutakin kummaa on tekeillä: kyytiin poukkaa toinen toisensa jälkeen kiireisempiä asiakkaita. Hössäkän keskellä ystävykset pohtivat stressiä ja asioiden tärkeysjärjestystä. Illan tullen laskeutuu ihana rauha. Arhippa pyryharakkana jatkaa Arhippa-sarjaa, jossa kuvataan ilahduttavan luonteikkaan kanarialintu Arhipan ja lempeän taksikuski Suhosen seikkailua suurempaa arkea. Kirjan on edellisten osien tapaan kuvittanut Julia Vuori upeilla akvarelleilla. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Arhippa - Nokka kohti etelää (2016) ja Arhippa kevään korvalla (2019). Kristiina Lähde (s.1961) on helsinkiläinen runoilija, suomentaja ja kirjailija, joka on palkittu mm. Yleisradion Kääntäjäkarhulla. Hänen tuotantoaan on käännetty tanskan, venäjän, ruotsin, englannin, sloveenin, bulgarian ja heprean kielelle. Hän kiikaroi lintuja ja miettii maailmankaikkeutta. Julia Vuori (s.1968) on helsinkiläinen, kansainvälisesti tunnettu kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Vuorelle on myönnetty muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinto sekä Kritiikin kannukset, Rudolf Koivu ja Nuori Suomi -palkinnot.

Kristiina Lähde yhdistää kolmannessa runokokoelmassaan rakkauden ja kuoleman teemat. On kyse luonnonmullistuksista, niistä hetkistä kun kaikki muuttuu. Puhutaan kuolemasta ja menetyksestä eri näkökulmista; kulttuurin, biologian ja luonnon kannalta. Läsnä ovat myös henkisen kuoleman uhka ja kuoleman rituaalit. Kristiina Lähde kirjoittaa näistä aiheista karnevalistisesti, todesti ja raikkaan kipeästi.

Rosa herää aamulla vuoteessaan siihen, että hänen vieressään nukkuu vieras mies. Pian Rosa huomaa miehen asettuneen taloksi, parranajovälineet ja hiushoitotuotteet ovat ilmestyneet kylpyhuoneeseen, paidat viikattuina vaatehyllyille. Herättyään mies astuu tyynesti keittiöön, ottaa lehden ja kahvikupin ja toivottaa huomenta. Tuttu siis. Koirakaan ei hauku. Onko Rosa unohtanut oman puolisonsa vai onko mies tunkeutunut hänen elämäänsä? Rosa ei ehdi kysellä enempää, on pakko lähteä töihin ja iltaisin hoitamaan muistisairasta isää. Hän yrittää löytää apua niin lääkäriltä kuin poliisilta, joka ei ota tutkintapyyntöä vakavasti, onhan mies viipynyt talossa lähes viikon, eikä kuulemma tee kummempaa kuin katsoo televisiota, laittaa ruokaa ja kävelyttää koiraa. Vähitellen mysteeri sitten aukeaa. Ja paljastuu, että me kaikki saatamme kärsiä suunnattomasta yksinäisyydestä. Erityisesti silloin kun olemme yhdessä. Kristiina Lähde on kirjoittanut järkyttävän hauskan ja koskettavan kirjan, josta tunnistamme omat liittomme ja yksinäisyytemme.