Kristiina Vuori

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Romantiikkaa ja muuta riesaa Leningradin-reissulla!Kyllä Jaanan kelpaa, kun hänellä on ihana Niklas. Mies tosin on naimisissa – ja Jaanan pomo Strömmerin Paperissa & Liittimessä.Kun firma keväällä 1990 aloittaa perinteisen matkansa itärajan taa, vodkan villiinnyttämä seurue on Jaanan harmeista vähäisin. Tällä kertaa mukana on myös Niklaksen vaimo, ja mikä pahinta, joku yrittää salakuljettaa rajan yli muutakin kuin sukkahousuja. Ovatko Niklaksen kanssa varastetut lemmentuokiot kaiken sähellyksen väärtejä? Varmaa on vain se, ettei mikään suju kuten Jaana on toivonut.Kepeä tarina nostalgiselta, valoisammalta aikakaudelta, jolloin permikset olivat sähäköitä ja Leningradin-reissut ikimuistoisia.Pihlajanmarjat perustuu jatkokertomukseen, joka on julkaistu Me Naisissa vuonna 2014 nimellä Venäläinen rapsodia.Kristiina Vuori (s. 1967) on tunnettu eloisista historiallisista romaaneistaan, jotka kuvaavat vahvoja naisia ja sijoittuvat kaukaiseen aikaan, 1200–1600-luvulle. Pihlajanmarjat on Vuoren hyppy kohti lähimenneisyyttä ja kevyttä romanttista viihdekirjallisuutta. Romaanin tapahtumat sijoittuvat vuoden 1990 Neuvostoliittoon. Ne muistuttavat Viipurin- ja Leningradin-matkoista aikana, jolloin harmit itärajan takana olivat aivan omanlaisiaan.

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Irlantilaistytön myrskyisä matka haaremiorjattareksi!Aistillinen romaani Caitlín-tytöstä, jota elämä heittelee. Kaksiosaisen sarjan aloitus Tulppaaneja kuninkaalle vie hänet merirosvojen kynsistä haaremin käärmeenpesään.Eletään vuotta 1675. Kymmenvuotias Caitlín-tyttö on perheineen matkalla Länsi-Intiaan, kun merirosvot kaappaavat laivan. Pian Caitlínin ja hänen äitinsä vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Haaremissa, satojen orjattarien ja yöntummien eunukkien hornankattilassa on oltava jatkuvasti varuillaan, koskaan ei voi tietää kuka puukottaa selkään. Pako houkuttaa, mutta miten sellainen voisi onnistua?Romaani perustuu historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämään. Siinä oli rajuja käänteitä kuin sadussa konsaan. Tulppaaneja kuninkaalle on kaksiosaisen sarjan aloitus.Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on ainekset romaaniin, miksei vaikka kahteen. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja itsenäisyydestään, joka heille kuuluu.

FILIPPA FLEMING, VALLASNAINEN VELJENSÄ VARJOSSAFilippa Fleming varttuu kahden voimakastahtoisen veljen varjossa. Etenkin Klausin, häikäilemättömän ja pelätyn Rautamarskin, nimi on jäänyt historiaan. Moni kadehtii Filippan ylellistä eloa ruhtinaiden kestittävänä pidoista toiseen. Mutta kuka haluaisi jättää tulevaisuutensa veljen varaan, jonka pedonsydän ei armoa tunne? Kartanollaan Yläneellä Filippa on herratar, jota tottelevat lukuisat palvelijat ja lampuodit. Hänen karjansa on satapäinen, hän kasvattaa friisiläisratsuja ja vahvistaa käskynsä omalla sinetillään. Mutta omaa elämäänsä Filippa ei hallitse. 1500-luvun lain mukaan Klaus on sisarensa holhooja ja päättää tämän tulevaisuudesta. Miksi Klaus ei salli sisarelleen avioliiton onnea? Pelkääkö veli perintömaiden puolesta? Vai onko kyseessä jotain muuta, pahaenteisempää?"Filippa on hieno lukukokemus. Vuori kuvaa uskottavasti ja koskettavasti naisen tunteita ja sitä vähäistä liikkumatilaa, joka naisella 1500-luvulla oli. Filippa on kertomus halusta, johon liittyy häpeää ja pelkoa." kirjakkoruispellossa.blogspot.fi

Irlantilaistytön myrskyisä matka haaremiorjattareksi!Aistillinen romaani Caitlín-tytöstä, jota elämä heittelee. Kaksiosaisen sarjan aloitus Tulppaaneja kuninkaalle vie hänet merirosvojen kynsistä haaremin käärmeenpesään.Eletään vuotta 1675. Kymmenvuotias Caitlín-tyttö on perheineen matkalla Länsi-Intiaan, kun merirosvot kaappaavat laivan. Pian Caitlínin ja hänen äitinsä vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Haaremissa, satojen orjattarien ja yöntummien eunukkien hornankattilassa on oltava jatkuvasti varuillaan, koskaan ei voi tietää kuka puukottaa selkään. Pako houkuttaa, mutta miten sellainen voisi onnistua?Romaani perustuu historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämään. Siinä oli rajuja käänteitä kuin sadussa konsaan. Tulppaaneja kuninkaalle on kaksiosaisen sarjan aloitus.Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on ainekset romaaniin, miksei vaikka kahteen. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja itsenäisyydestään, joka heille kuuluu.

Romaani täynnä romantiikkaa ja petosta, taistelua ja taikaa!Eletään keskiaikaa 1200-luvun Suomessa. Ryöväri käy Margareeta-rouvan kimppuun ja näin saa alkunsa Eira, tulitukkainen tyttö. Lapsen syntyperästä ei puhuta sillä isoisä, Teinperin herra Ulf Stark ei sitä sallisi. Kun neito varttuu, tulee muutakin vaiettavaa. Hän tuntuu perineen isältään näkijän ja shamaanin paheksutun lahjan.Kristinusko ja pakanuus lyövät yhteen Hämeessä, eikä kukaan ole turvassa. Vaarojen keskellä Eiran kiihkeä, itsepäinen sydän sykkii kiellettyä rakkautta Rikhardiin, sukulaiseen. Mutta hänen uniinsa ilmestyy aivan toinen mies, vieras, pelottava, sotaisa ja - vastustamaton.Kristiina Vuori (s. 1967) on järvenpääläinen kirjailija, joka käyttää taiteilijanimeä.Ajatus historiallisesta romaanista kiehtoi hänen mieltään yli kolmekymmentä vuotta, ja kun hän tarttui toimeen, tuloksena oli historian humuun tempaava huima lukukokemus, esikoisteos Näkijän tytär. Se valloitti lukijat kautta Suomen ja oli vuoden myydyin esikoinen.

Minne paeta tulta, joka roihuaa sisälläsi?Romanttinen mysteeriromaani Fiskarsin ja Mustion ruukkien alkuajoista. Nuori Maria etsii tulipalojen sytyttäjää. Entä kuka taltuttaisi liekin Marian sydämestä?Kevään 1656 tulipaloyönä nuoren Maria Thorwösten elämä muuttuu. Tuli polttaa merkkinsä hänen selkäänsä ja mieleensä. Sitten kuolee isä, ja perhettä uhkaa taloudellinen perikato. Elin-äiti ei luota sukulaismiehiinsä vaan ottaa ohjat perheen ruukeilla. Onni ei silti käänny, tulipalojen kauhut seuraavat perhettä ja Maria alkaa pelätä rakkaidensa puolesta. Hiiviskeleekö yön pimeydessä tuhopolttaja? Kun vielä ruukinkirkon papiksi saapuu tuttu, sietämättömän pöyhkeä keikari, syttyy kipinöitä muuallakin kuin tulipesässä.Väkevä romaani 1600-luvun ruukinkartanoiden ja ruukinväen elämästä.Kesytön liekki on lukijoiden rakastaman Kristiina Vuoren (s. 1967) yhdestoista romaani. Suunnitellessaan lomaa Raaseporiin Vuori törmäsi Fiskarsin historiikissa mainintaan Elin Sågerista, Suomen ensimmäisestä naisteollisuusjohtajasta. Reissusta tulikin työmatka, ja syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja vallasta, joka heille kuuluu.

Intohimon kiihkeä polte vaatii julman uhrin.Mysteeri kielletyn suhteen seurauksista 1640-luvulla. Kätilö Margareta jäljittää pahantekijää. Mennyt Turku herää aitona eloon väreineen, äänineen ja tuoksuineen.Hyisestä Aurajoesta löytyy samettiin kiedottu mytty, vastasyntynyt. Ylellisestä käärinliinasta päätellen onneton äiti ei ole ollut vailla omantunnontuskia. Nuori kätilö Margareta värvätään jäljittämään pahantekijää, jota odottaa mestauspölkky. Vaan eikö syyllistä pitäisi armahtaa, niin vähäinen on naisen oikeus omaan kehoon ja elämään. Margaretan työ arkenakin vie toisten koteihin, loisteliaiden salien ja savupirttien muilta salattuun yksityisyyteen. Entä Margareta itse? Paljastuuko piinaavan takaa-ajon jatkuessa myös hänen oma salaisuutensa?Kymmenennessä teoksessaan Samettiin kätketty lukijoiden rakastama Kristiina Vuori (s. 1967) luo koukuttavan jännitteen, joka saa lukijan ahmimaan sivuja kuumeisena.1640-luvun Turkuun sijoittuva aistillinen jännitysromaani on tositapahtumien innoittama.

Historiallisen romantiikan ystävät huomio – Kristiina Vuoren Kesytön liekki on aikamatka Fiskarsin ja Mustion ruukkien historiaan. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin Thorwösten perheen vahvat naiset, jotka joutuvat selviämään raskaasta arjesta keskenään. Draaman kaarta teoksessa höystävät mystiset tulipalot, eikä rakkauden kipinöitäkään puutu. Minne paeta tulta, joka roihuaa sisälläsi?Romanttinen mysteeriromaani Fiskarsin ja Mustion ruukkien alkuajoista. Nuori Maria etsii tulipalojen sytyttäjää. Entä kuka taltuttaisi liekin Marian sydämestä?Kevään 1656 tulipaloyönä nuoren Maria Thorwösten elämä muuttuu. Tuli polttaa merkkinsä hänen selkäänsä ja mieleensä. Sitten kuolee isä, ja perhettä uhkaa taloudellinen perikato. Elin-äiti ei luota sukulaismiehiinsä vaan ottaa ohjat perheen ruukeilla. Onni ei silti käänny, tulipalojen kauhut seuraavat perhettä ja Maria alkaa pelätä rakkaidensa puolesta. Hiiviskeleekö yön pimeydessä tuhopolttaja? Kun vielä ruukinkirkon papiksi saapuu tuttu, sietämättömän pöyhkeä keikari, syttyy kipinöitä muuallakin kuin tulipesässä.Väkevä romaani 1600-luvun ruukinkartanoiden ja ruukinväen elämästä.Kesytön liekki on lukijoiden rakastaman Kristiina Vuoren (s. 1967) yhdestoista romaani. Suunnitellessaan lomaa Raaseporiin Vuori törmäsi Fiskarsin historiikissa mainintaan Elin Sågerista, Suomen ensimmäisestä naisteollisuusjohtajasta. Reissusta tulikin työmatka, ja syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja vallasta, joka heille kuuluu.

Intohimon kiihkeä polte vaatii julman uhrin.Mysteeri kielletyn suhteen seurauksista 1640-luvulla. Kätilö Margareta jäljittää pahantekijää. Mennyt Turku herää aitona eloon väreineen, äänineen ja tuoksuineen.Hyisestä Aurajoesta löytyy samettiin kiedottu mytty, vastasyntynyt. Ylellisestä käärinliinasta päätellen onneton äiti ei ole ollut vailla omantunnontuskia. Nuori kätilö Margareta värvätään jäljittämään pahantekijää, jota odottaa mestauspölkky. Vaan eikö syyllistä pitäisi armahtaa, niin vähäinen on naisen oikeus omaan kehoon ja elämään. Margaretan työ arkenakin vie toisten koteihin, loisteliaiden salien ja savupirttien muilta salattuun yksityisyyteen. Entä Margareta itse? Paljastuuko piinaavan takaa-ajon jatkuessa myös hänen oma salaisuutensa?Kymmenennessä teoksessaan Samettiin kätketty lukijoiden rakastama Kristiina Vuori (s. 1967) luo koukuttavan jännitteen, joka saa lukijan ahmimaan sivuja kuumeisena.1640-luvun Turkuun sijoittuva aistillinen jännitysromaani on tositapahtumien innoittama.

Kiehtova lukuelämys keskiajan kuohuista aatelisnaisen silminVäkevä tarina Anna Tottista ja ajasta, jona nainen oli miehen omaisuutta, papit kurittivat syntisiä ja näkymättömän pelko oli todellista. Kristiina Vuori kirjoittaa Suomen parasta historiallista viihdettä.Talvella 1498 Anna Hansintytär Tott naitetaan häntä 20 vuotta vanhemmalle miehelle, valtaneuvos Henrik Bitzille. Jo Ingeborg-tädin hovissa Anna on oppinut, että suvun tahtoon on taivuttava. Oppi on kova, sillä Annan sydän kuuluu jo toiselle. Samaan aikaan valtakunnassa kuohuu, tanskalaiset nostavat sotalipun ja juuttiviha tuntuu Turussa asti.Elämä koulii Annasta sisukkaan naisen. Mutta lujinkaan tahto ei aina riitä, kun vastapelurina on Kohtalo, joka vähät välittää ihmislapsen toiveista.Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niiden erityisyys on särmikkäät ja voimakkaat naiset, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia nykypäivänäkin. Vaikka miljöö herää autenttisena eloon Vuoren sivuilla, todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia.