Kristina Hakola

On kesäloman ensimmäinen aamu. Pikkuinen huomaa ruokapöydän tuolilla ihanan Hauvan. Se on juuri sellainen kuin Veljellä ja Siskollakin on. Ehkäpä se on jopa vielä lempeämmän näköinen. Nyt se on hänen. Yhteen päivään mahtuu mukavaa yhdessäoloa, monenlaista puuhastelua ja jotain aivan liian pelottavaa. Onneksi kaikki päättyy kuitenkin hyvin.

Mukaan, pyytää Pikkuveli ja ryntää Isosiskon perään ulko-ovelle. Serkut ovat tulossa yökylään. Mukaan-sana on Pikkuveljen oma taikasana. Sen avulla hänet otetaan mukaan leikkeihin. Nukkumaan mentäessä taikasana ei kuitenkaan enää toimi. Isosisko ja Serkut menevät nukkumaan leikkimökkiin ilman häntä. Isä keksii heille kahdelle mukavan nukkumapaikan. Sinne tulee mukaan myös perheen Koira. Enää Pikkuveljeä ei harmita. Alkuyö on Isosiskolle ja Serkuille täynnä jännitystä ja pelkoa. Lopulta hekin oppivat käyttämään Pikkuveljen taikasanaa.

Pieni tyttö avaa varovaisesti pihalle johtavan rautaportin. Juoksujalkaa hän kiirehtii penkille istumaan. Nurkan takaa ilmestyy muu perhe kantaen painavia matkalaukkuja. Kohta näkyy Isovanhempien iloiset kasvot yläkerran ikkunassa.50- 60-luvun Juhannuskylä Tampereella tulee tutuksi vieraillessa Mamman ja Papan luona.

"Voi kun minä pääsisin jo omaan kotiin", huokaa Pupu istuessaan museokaupan leluhyllyllä. Sen toive toteutuu, kun sisään astuu ystävällisen näköinen pariskunta. He etsivät vastasyntyneelle Prinsessalle omaa pehmolelua. Tarina Pupusta ja Prinsessasta kertoo sekä ystävyydestä että tarinaa lapsen maailmasta, mielikuvituksesta ja kasvusta.