Lars Ehnberg

Sveitsiläisen psykiatrin, C. G. Jungin (1871-1961), analyyttinen psykologia tutkii ihmismielen piirteitä, jotka ovat samoja aikakausista ja kulttuurista riippumatta. Jung nimesi ne arkkityypeiksi. Arkkityypit ilmenevät kansansaduissa, unissa ja myyteissä. Sadut antavat ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin. Ne kuvaavat myös yksilön tarvetta kehittyä omaksi itsekseen, individuaatiota. Lars Ehnbergin tulkinta Grimmin sadusta Kolme Höyhentä on monitieteellinen. Kolme höyhentä avautuu rakenteeltaan ja yksityiskohdiltaan kiehtovaksi, moniulotteiseksi tarinaksi, jota ei voi vangita yhteen näkemykseen. ”Satu tulee ulottuvaisuudesta, joka on laajempi ja ajattomampi kuin arkipäiväinen tietoinen. Tämä omintakeinen ulottuvaisuus kantaa piirteitä jostain arkaaisesta, alkukantaisemmasta yhteydentunteesta ja olemassaolosta.” Jungilainen analyytikko, psykoterapeutti Lars Ehnberg on aiemmin kirjoittanut Unia, satuja ja myyttejä - johdatus C. G. Jungin analyyttiseen psykologiaan (2013).

Lars Ehnbergin Unia, satuja ja myyttejä on ensimmäinen suomenkielinen perusteos C. G. Jungin analyyttisestä psykologiasta. Analyyttinen psykologia syntyi yhtä aikaa Freudin psykoanalyysin kanssa. Psykodynaamisten teorioiden ensiaskeleita otettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Niiden ihmiskäsitys korostaa ihmisen tiedostamatonta puolta. Freud painotti myös lapsuuden merkitystä persoonallisuuden kehitykselle, minkä myöhempi tutkimus varhaisesta vuorovaikutuksesta sitten vahvisti. "Talking cure" on ollut vallankumouksellinen terapeuttinen työtapa yli sadan vuoden ajan. Jungin ja Freudin yhteistyö päättyi välirikkoon vuonna 1913. Jung alkoi kehittää omaa analyyttistä psykologiaansa. Jungin myönteisempi käsitys tiedostamattomasta mielestä sekä symbolien merkityksestä on sittemmin saanut paljon seuraajia. Myers&Briggs persoonallisuustesti on yksi tunnetuimpia sovelluksia Jungin 1920-luvulla kehittämästä typologiasta. Individuaatio on analyyttisen psykologian keskeisiä käsitteitä ja tarkoittaa ihmisen elämänmittaista kehittymistä omaksi itsekseen. Jung keskittyi ensisijaisesti yksilön toisella elämänpuoliskolla tapahtuvaan kehitykseen, elämän tarkoituksen löytymiseen. C. G. Jungin ajatukset ovat inspiroineet Hollywood-käsikirjoittajia ja elokuvantekijöitä sekä viime vuosikymmeninä tanskalaisia draaman tekijöitä. Jung tutki satuja, myyttejä ja kuvia, joissa tiedostamaton psyyke ilmenee. Hänen näkemyksensä ovat vaikuttaneet draamahenkilön rakentamiseen ja tarinankerrontaan. Sanotaankin, että elokuva muistuttaa unta. Eri alojen taitelijat, jotka työskentelevät symbolisen materiaalin kanssa, ovat saaneet innostusta Jungin psykologiasta. Jung näkee tiedostamattoman mielen luovana voimavarana. Hänen käsityksensä ihmisenä olemisesta oli laaja ja salliva - myös poikkeusyksilöille oli tilaa ja poikkeavat mielentilat kuuluivat psyyken kokonaisuuteen. Psykoterapeuttisena metodina analyyttinen psykologia on vähemmän tunnettu kuin freudilainen psykoanalyysi. Koko maailmassa toimii noin 3000 jungilaista psykoanalyytikkoa - vähemmän kuin Suomessa psykoterapeutteja. Suomessa yksi jungilaisuuden uran uurtajista on ollut filosofian tohtori Lauri Rauhala. Tällä hetkellä Suomessa työskentelee kolme jungilaista psykoanalyytikkoa. Jungilaisessa metodissa tapaamiskertoja on yleensä yksi viikossa, terapia on vuorovaikutteista ja erilaisia luovia menetelmiä hyödyntävää. Jung myös otti esille potilaan ja lääkärin molemminpuolisen suhteen, jossa molemmat tulevat vaikutetuksi ja muuttuvat terapiasuhteen aikana. Unia, satuja ja myyttejä sisältää myös rekonstruktion sana-assosiaatiokokeesta alkuperäisessä muodossaan, sillä tavalla kuin se Burgholzlin mielisairaalassa tehtiin 1900-luvun alussa. Jung toimi sairaalan psykiatrina. Kirjan kirjoittaja Lars Ehnberg on psykoanalyytikko ja psykoterapeutti. Ehnberg on kouluttautunut Zürichissä 1980-luvulla. Hän esittelee Jungin keskeiset teoriat yleistajuisesti ja kiinnostavasti, kokeneen psykoterapeutin lämpimällä elämänasenteella.