Kirjojen hintavertailu – 12 859 818 kirjaa ja 27 kauppaa

Kirjailija

Lasse Erola

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 2 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2014–2020, suosituimpiin kuuluu Unohdetut olympiavoittajat. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

2 kirjaa

Kirjojen julkaisuvuodet: 2014–2020.

Viipuri-opas suomalaisille

Viipuri-opas suomalaisille

Lasse Erola

bazar
2020
sidottu

Halvin toimitettuna 8,48 €

Matkaopas yhteen vuoden 2020 trendikkäimmistä lähikohteistaLasse Erolan värikuvitettu Viipuri-opas suomalaisille käy läpi 50 tärkeintä ja kiinnostavinta kohdetta Viipurissa. Viipuri oli ennen toista maailmansotaa Suomen toiseksi suurin kaupunki ja myös yksi kauneimmista ja merkittävimmistä kaupungeistamme. Ehkä siitä syystä Viipuri kiehtoo suomalaisia edelleen, oli heillä sitten kaupunkiin sukujuuria tai ei. Viipuri näyttää suomalaisten silmissä tutulta, vaikka sinne matkustaisi ensimmäistä kertaa. Se johtuu paljolti siitä, että Viipuria rakensivat samat sankariarkkitehdit, jotka vastasivat Suomen muista kuuluisista rakennuksista. On historian kujeilua, että parhaimmin säilynyt suomalaisten rakentama kaupunki on juuri Viipuri. Toimittaja ja tietokirjailija Lasse Erola on koonnut tähän värikuvitettuun oppaaseen 50 tärkeintä kohdetta, jotka jokaisen Viipurista kiinnostuneen suomalaisen tulisi nähdä. Erola kertoo niin kohteen suomalaisesta historiasta kuin siellä vaikuttaneista ihmisistäkin. Kirja sisältää myös kaupunkikartat sekä vanhalla suomalaisella että uudella venäläisellä nimistöllä. Lasse Erola(s. 1946) on pitkän linjan sanomalehtitoimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä elämäkertoja muun muassa Tapio Rautavaarasta, Olavi Virrasta, Keke Rosbergista ja Juha Kankkusesta. Muita hänen tietoteoksia on muun muassaOlympialaisten outoja tapauksiajaRakkauden sävel - Iskelmän kulta-ajan naistähdet.
Unohdetut olympiavoittajat

Unohdetut olympiavoittajat

Lasse Erola

SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ
2014
sidottu
Unohdetut olympiavoittajat kertoo olympiakisojen ohjelmaan yhdeksän olympiadin ajan kuuluneiden taidekilpailujen erikoisen historian. Ensimmäisen kerran taiteilijota palkittiin olympiamitaleilla Tukholmassa vuonna 1912 ja viimeisen kerran Lontoossa vuonna 1948. Perinne katkesi Helsingin kisoissa 1952. Suomalaiset menestyivät kilpailuissa osanottokertoihin nähden erinomaisesti. He saivat kolme kultamitalia, yhden hopean ja yhden pronssin. Taidekilpailujen suomalaiset kultamitalistit olivat Urho Karhumäki, Yrjö Lindegren ja Aale Tynni.