Laura Manninen

Yksilö, yhteisö ja kansalaisyhteiskunta -kirja tarkastelee suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen roolia siinä. Kirja nostaa esille erityisesti sitoutumattoman järjestötyön merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä herättää keskustelua järjestötoiminnan tulevaisuuden näkymistä. Kuinka järjestöt tukevat toiminnallaan aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa sekä millaiselta järjestötoiminnan tulevaisuus näyttää?

Terävän lempeä ja omaperäisen humoristinen romaani kuvaa ihmissuhteiden harmaita alueita ja luopumisen vaikeutta. Luonto-ohjelman radiotoimittaja Tuulia jätetään tylysti. Pian teknologia alkaa oudosti puuttua Tuulian elämään. IT-konsultti Aarnin äiti kuolee yllättäen. Äiti oli ministeri, joka alkoholisoiduttuaan muuttui persona non grataksi. Aarni huomaa vetävänsä puoleensa eläimiä. Niin Aarni kuin Tuuliakin alkavat epäillä surun tehneen heidät hulluiksi. Mutta Aarni tietää, miten teknologialla vaikutetaan meihin ja Tuulialla on aavistuksensa eläinten kummallisesta käytöksestä. Kun elämä heittää yllätyksiä tielle, luvassa on vaihtelevaa pilvisyyttä ja käänteentekeviä kohtaamisia.

Oivaltava romaani kääntää roolit raikkaasti päälaelleen: mitä tapahtuu, kun lapset laitetaan laitokseen ja vanhukset hoidetaan kotona? Sirkku muuttaa uraa tekevän tyttärensä luo ja näkee saman tien kodin kulissien taakse. Vävy Arto törmää linturetkellään poikaan, joka kertoo vakavista laiminlyönneistä koulussaan. Artossa herää paha aavistus, ettei omillakaan lapsilla ole asiat niin hyvin kuin sisäoppilaitoksen esitteissä luvataan. Hän päättää ottaa asiasta selvää, ja Sirkusta on yllättävää apua. Ydinperhe, ruuhkavuodet, prismaperheet ja hoivakriisi saavat Mannisen purevassa ja sydämellisessä otteessa taatusti omaperäisen käsittelyn.

"Minä pidän miehistä, ja miehet pitävät minusta. Ainakin aluksi." Törkeän hauska kuvaus helsinkiläisen Marjaanan ihmissuhteista Naprapaatista Kompostoivaan mieheen ja Kirjailevasta miehestä TRO-Teroon. Miehiä löytyy mistä miehiä löytyy: Bottalta ja Uudelta ylioppilastalolta, Semifinalista, melontakurssilta ja kadulta. Laura Mannisen toinen romaani on yhden naisen ihmissuhdehistorian ruumiinavaus ja lämpökartta. Häpeämätön kertoja ei säästele toisia eikä itseään kuvatessaan deittailua, seksiä, läheisyyttä, yksinäisyyttä ja elämänhallintaa ja niitä kerta toisensa jälkeen pyörrettäviä päätöksiä, että enää ei juosta miesten perässä. Eipä!