Laura Niemi

Powered by Pakilan apteekki, lukee helsinkiläisessä mainoksessa. Unelmien poikamies -ohjelma onkin yhtäkkiä Bachelor Suomi. ”Mä en agreeaa”, sanoo julkkis televisiossa. Miten meistä on tullut tällaisia? Finglish eli englannin ja suomen sekoittuminen tuntuu ärsyttävän ihmisiä yhä enemmän. ”Turhaa” englantia päivitellään jatkuvasti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Silti finglish ei ole ainakaan vähenemään päin. Jotkut suomalaiset puhuvat jo englannista tunnekielenään. Olemmeko kuitenkaan täysin ymmärtäneet, miksi finglishiä käytetään? Ville Elorannan ja Laura Niemen viihdyttävä ja ajankohtainen kirja esittelee nykyistä kielimaisemaamme ja tuo lisää sävyjä paikoin jyrkkään kielikeskusteluun.

Leikki on varhaiskasvatuksen sisältöalue. Arkiset taidot ovat kyvykkyyksiä. Vankila-alue on kampus. Emmekö osaa enää puhua tavallisista asioista ilman mutkikasta tai teennäistä kieltä - siis jargonia? Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa. Silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi? Ehkä emme ole ymmärtäneet, mihin sitä käytetään. Työelämän tyhjänpuhujat on kirja työelämän ongelmista, joihin kieli avaa ikkunan. Se esittelee muun muassa työelämässä leviäviä nimiä, titteleitä ja englannin vaikutusta. Jargon leviää, koska ihmiset kilpailevat työkavereitaan vastaan ja johto piiloutuu kiertoilmausten taakse. Se saa tilaa, koska kukaan ei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä. Mutta voiko jargonista joskus olla hyötyäkin?