Lauri Arvola

Suomi on tuhansien järvien maa ja vesistöt ovat osa suomalaista sielunmaisemaa. Vesiin liittyvä perimätieto, sukupolvelta toiselle siirtyneet laulut, tarinat, uskomukset ja sanonnat ovat keskeinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Kansanomaiset käsitykset luonnosta pohjautuvat osin käytännön kokemukseen. Sananparret ovat usein satoja vuosia vanhoja ja kulkeneet perimätietona sukupolvelta toiselle. Sananparsien selittäminen, ymmärtäminen ja uusi tulkitseminen tuovat perimätietoa eläväksi osaksi arkea ja lähentävät kansalaisia Suomen vesistöjen kulttuuriperinnön, luonnontieteiden ja vesiensuojelun maailmaan. Luonto ja sen alati vaihtuvat olosuhteet ja ilmiöt ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Vuosikierrolla ja siihen kuuluvilla sään ja ilmaston ilmiöillä on ollut suuri merkitys ihmisten elämään erityisesti aikana, jolloin ihmiset saivat elantonsa suoraan luonnosta tai maanviljelystä. Vuodenaika, ilmasto ja sää määrittelivät toukotöiden, sadonkorjuun, metsästyksen, kalastuksen sekä vesillä tai jäällä liikkumisen oikeat ajankohdat. Vuodenajat ja niihin laaditut ohjeet, askareet ja ennusteet ovat vahvasti esillä kansanperinteessä. Kirjan tekstit ja sananparret seuraavat vuodenaikojen vaihteluja ja veden yhteyttä niihin. Vesi vanhin voitehista liittyy ajankohtaiseen keskusteluun luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta, jotka vaikuttavat Suomen vesien ja vesiluonnon tilaan jo nyt. Taiteella ja musiikilla on kautta aikojen ollut tärkeä merkitys ihmisen luontosuhteen herättäjinä. Kirja auttaa lukijaa kiinnittymään historian jatkumoon sekä herättelee pohtimaan omaa yhteyttään sekä suhdettaan vesiin, ympäristöön ja siihen, minkälaisen maailman haluaa jättää tuleville sukupolville. Vesi vanhin voitehista -kirja on syntynyt Suomen vesistösäätiön koordinoiman ja Koneen säätiön rahoittaman Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen tuloksena. Teos yhdistää vesiin liittyvää kansanperinnettä, luonnontieteitä ja perimätiedon inspiroimaa uutta sanoitusta ja kuvitusta. Luonnontieteiden emeritusprofessorit Timo Huttula, Lauri Arvola ja Matti Leppäranta ovat koonneet vesien perimätietoa kulttuurintutkija, dosentti Tiina Sepän avustuksella. Hankkeen kuvataiteilija Sebastian Lindberg ja artistit Yeboyah, Hassan Maikal ja Yrjänä ovat hankkeessa tutustuneet vesiin, vesiensuojeluun ja vesien perimätietoon ja ammentaneet niistä inspiraatiota teoksiinsa. Suomen vesistösäätiön ja kirjan kustantaneen John Nurmisen Säätiön yhteinen päämäärä on suojella ja parantaa Suomen vesiluonnon, sisävesien ja Itämeren tilaa, ja turvata rikkaan vesiluonnon säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suomen järvet ja virtavedet ovat aina olleet osa elämäämme - joskus selviytymisen edellytys, nykyisin usein virkistäytymisen ja harrastusten lähde. Tämä teos tarkastelee vesistöjä tutkijoiden näkökulmista ja kertoo lyhyiden, helposti lähestyttävien tarinoiden avulla veden kiehtovista ilmiöistä ja poikkeuksellisista tapahtumista. Kirja perustuu tekijöidensä pitkään tutkimus- ja kenttäkokemukseen sekä Suomessa että ympäri maailmaa - Etelämannerta, Afrikkaa ja Aasiaa myöten. Se jatkaa vuonna 2021 ilmestyneen Suomalaisen järvikirjan perintöä tarjoten uutta tietoa ja näkökulmia vesistöihin. Teoksen kirjoittajat ovat kolme kokenutta vesistötutkijaa: - Lauri Arvola, professori emeritus, akvaattinen ekologia (Helsingin yliopisto) - Timo Huttula, professori emeritus, hydrologia (Suomen ympäristökeskus) - Matti Leppäranta, professori emeritus, geofysiikka (Helsingin yliopisto) Teos sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, vesien suojelusta ja siitä, miten vesi kytkeytyy kulttuuriimme, elinkeinoihimme ja hyvinvointiimme. Samalla se toimii muistutuksena siitä, että puhdas vesi on yhä elinehto - ja sen säilyttäminen tuleville sukupolville meidän yhteinen tehtävämme.