Lauri Hietaniemi

Suomen sodan merkittävimmät taistelut käytiin Pohjanmaalla ja Savossa. Pohjanmaalla pääarmeijan vasenta sivustaa suojasi majuri Otto Henrik von Fieandt erikoisosastollaan. Suomenselän taisteluissa Fieandt onnistui suojaustehtävässään ja pääarmeija pääsi vetäytymään nopeasti loppukesällä ja syksyllä 1808 Etelä-Pohjanmaalta aina Ruotsin Länsi-Pohjaan saakka. Jo iäkäs majuri Fieandt kävi sissisotaa ja onnistui yhteistyössä paikallisen väestön kanssa horjuttamaan vihollista sen kolminkertaisesta ylivoimasta huolimatta. Taistelutappioiden lisäksi Suomenselän väkiluku laski siviilitappioina sodan aikana 20-30 % vihollisen ryöstöjen, nälänhädän ja tautien seurauksena. Tästä huolimatta sadat säilyneet kansantarina ja sotahistoria tuntevat omalaatuisen piippumiehen sodan sankarina ja Suomenselän legendana. Näitä Jyväskylä-Kokkola tien varrella nykyisten Karstulan, Kyyjärven (Lintulahti) ja Perhon alueilla käytyjä taisteluja kuvasti aikoinaan jo kansalliskirjailijamme J. L. Runeberg teoksessaan Vänrikki Stoolin tarinat. Lauri Hietaniemen neljäs sotahistoriallinen teos kokoaa Suomenselän taistelutiedot, Otto Henrikin elämäntarinan ja Fieandtin sotilassuvun historian sekä taisteluista säilyneet kansantarinat. Hietaniemi analysoi ja vertaa aineistonsa merkitystä mielenkiintoisella tavalla tunnettuun sotahistoriaamme ja maamme itsenäistymisprosessiin. Kirja sisältää runsaasti kuvia ja muutamia olennaisia karttoja.

Kirjan tarina lähtee Hynnisen suvun savolaisista juurista ja etenee rovastin perheen lapsuus- ja kouluvuosista reserviupseeri- sekä kadettikouluun. Nuori vänrikki perustaa perheen Mikkeliin, jonne hänet on nimitetty ammattisotilaana Polkupyöräpataljoona 3:n kouluttajaksi. Perhe on kuitenkin pian hyvästeltävä talvisodan alettua. Välirauhan aikana Jääkäripataljoona 3:n eli JP 3:n kokeneet upseerit pistivät Kouvolassa varusmiehet kovaan koulutukseen. Jakosodassa Hynnisen pataljoona sijoitettiin kuuluisaan kenraalimajuri Ruben Laguksen Jääkäriprikaatiin ja asemasodan aikana Panssaridivisioonaan. Hynnisen pataljoona oli mukana jatkosodan ja Lapin sodan ratkaisevimmissa taisteluissa, joissa syntyi myös valitettavan paljon omia tappioita vihollisen vahvan ylivoiman vuoksi. Sotien jälkeen Jouko Hynnisen ura eteni ja jatkui kymmenen vuotta everstinä Savon Prikaatin komentajana sekä päättyi kenraalimajurina Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen sotilasläänien komentajana. Kirjan aineiston ydintä ovat kymmenet veteraanien tuottamat aidot taistelukertomukset. Useat kartat (20 kpl) havainnollistavat tilanteiden kulkua. Runsas ja värikäs kuvitus elävöittää kerrontaa ja auttaa lukijaa siirtymään ajan henkeen. FT Lauri Hietaniemi keskittyy kolmannessakin kirjassaan fokukseensa, sodassa onnistuneisiin pataljoonankomentajiin. Tällä kertaa on vuorossa sotiemme pitkäaikaisimman ja ansioituneimman pataljoonan komentajan, Jääkäripataljoona 3:n komentajan, Marskin ritarin Jouko Hynnisen elämänkerta. Aiemmin hän on kirjoittanut Auno Kuirin ja Heikki Mikkolan Palveluksia isänmaalle ja yhdessä Hannu Aikion kanssa teoksen Ilomantsista Ilomantsiin - JP 1:n veteraanien kertomuksia.

Suomalainen sodanaikainen viestintäväline - kenttäpostikirje - kiinnostaa ja hämmästyttää toimivuudellaan tämän päivän sotahistorian harrastajia. Auno Kuirin ja Heikki Mikkolan Palveluksia Isänmaalle kirjan lähdeaineiston 200 kenttäpostikirjettä lähetettiin viimeisten sotien aikana Ylöjärven Mikkolan kartanoon. Kirja kertoo yksityiskohtaisesti kartanon pojan Heikki Mikkolan ja vävyn Auno Kuirin elämän tarinan. Lauri Hietaniemi on tutkijan otteella selvittänyt kahden maamme eturivin rintamakomentajan elämänvaiheet ottaen tarkasteluun kirjeiden sisällön, sotahistorialliset faktat sekä suvuilta ja veteraaneilta saadut aineistot ja tiedot. Kirja vastaa kysymykseen, miksi nämä taistelijat nousivat upseereiden kärkikastiin. Heikki Mikkola yleni jalkaväkipataljoonan apulaiskomentajaksi, esikuntapäälliköksi ja lopulta Laguksen panssaripataljoonan komentajaksi. Auno Kuiri nimitettiin jalkaväen rykmentin komentajaksi sekä Marskin ritariksi. Vain harvat sotakirjat kuvaavat miestensä mukana taistelevien pataljoonien komentajien aitoja tuntemuksia ja kokemuksia niin yksityiskohtaisesti kuin tämä kirja. Vakavien asioiden realistista kerrontaa elävöittävät monet kenttäpostikirjeet, kartat, valokuvat ja Auno Kuirin persoonallinen ehtymätön hirtehishuumori. FT Lauri Hietaniemi on kemian tohtori, joka eläköidyttyään on siirtynyt sotahistorian lukijan roolista kirjoittajaksi. Ensimmäinen kirja Ilomantsista Ilomantsiin kuvasi Jääkäripataljoona 1:n veteraanien kokemuksia jatkosodasta. Tässä pataljoonassa taisteli hyökkäysvaiheen aikana kolmannen komppanian päällikkönä silloinen kapteeni Heikki Mikkola.