Vuonna 1856 rakennettiin Vähä-Äiniön Kuoreniemessä Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva Suomi. Sanomalehdessä julkaistu uutinen rakennustöiden aloittamisesta nostatti myrskyisän väittelyn maamme liikenneolojen ja -väylien kehittämisestä. Keskustelua käytiin teemalla: "Päijänteen tiet merelle" ja se laajeni lopulta kiistaksi kanavien ja rautateiden paremmuudesta. Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva rakennettiin sotaväen tarpeisiin, vaikkei sitä koskaan käytettykään sota-aluksena. Heti vesillelaskun jälkeen se siirtyi siviilikäyttöön. Vielä merkillisempi on kertomus vuonna 1863 syntyneestä Suomen järvilaivastosta, joka nyt saa ensimmäistä kertaa perinpohjaisen esittelyn. Suomalainen meriväki purjehti Päijänteellä yhtäjaksoisesti 15 kesän ajan. Kaksi tässä komennuskunnassa toiminutta upseeria yleni Venäjän laivaston amiraaliksi. Höyrylaivat toivat muutoksen perinteiseen puutavarankuljetukseen. Sahojen lankut siirtyivät 1800-luvun puolivälin jälkeen purjejaaloista hinaajien vetämiin proomuihin. Järviuiton mullisti höyryvarppaus, joka aloitettiin Päijänteellä. Se vauhditti omalta osaltaan Kotkan sahojen ja Kymijoen puutavarateollisuuden syntyä.