Lauri Timonen

”Kuinka voin vihata Barry Goldwateria kannattavaa John Waynea ja kuitenkin rakastaa häntä hellästi, hänen nostaessaan Natalie Woodin äkkiä käsivarsilleen Etsijöiden viimeisessä kelassa?”- Jean-Luc GodardFord-elämäkerran jälkimmäinen osa käynnistyy 50-luvun alusta, muutostilassa vellovan Amerikan ja itseään hitaasti tuhoavan studiojärjestelmän ytimestä. Poliittisia kantojaan arvoliberaalista arkkikonservatiiviksi kulloisenkin kuulijan mukaan muokannut irlantilaiskapinallinen tasapainoilee zeitgeistin vaateiden vyyhdissä, mutta onnistuu luomaan sekä rakastetuimmat pääteoksensa (Rajarosvojen voittaja, Vaitelias mies, Etsijät, Mies joka ampui Liberty Valancen), että arveluttavimmat hutinsa. Mustan listan kuohunnat jättävät taiteilijaan jälkensä siinä missä kansalaisoikeustaistelut, ystävien kuolemat ja naisasialiikekin, unelmakaupunki hylkii alkuperäisiin perustanvalajiin kuulunutta ikääntyvää mestaria ja auringonlaskun vuodet merkitsevät pitkiä jäähyväisiä. Mukana on runsaasti Fordin tärkeimpiä kollegoja ja työtovereita käsitteleviä erityistekstejä, muun muassa Suomen oloissa ainutlaatuisen mittavat esseet John Waynesta, Maureen O'Harasta, Ben Johnsonista, Woody Strodesta, Ward Bondista, Lee Marvinista ja James Stewartista, legendaarisen stock companyn kattava esittely sekä vakaa sarja muiden yhteistyökumppanien (käsikirjoittajien, kameramiesten, säveltäjien) pienoismuotokuvia. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019), Federico Fellinistä (2021) ja Robert Bressonista (2023). Kaksiosainen Ford-elämäkerta avaa uuden U. S. A.-trilogian, jonka seuraavia päähenkilöitä ovat Orson Welles ja Howard Hawks.

”Fordin ollessa parhaimmillaan sinusta tuntuu, että elokuva on elänyt ja hengittänyt todellisessa maailmassa.”- Orson WellesVuosisatansa merkittävin yhdysvaltalaisohjaaja John Ford (1894-1973) syntyi Mainen osavaltiossa, mutta piti sinnikkäästi kiinni irlantilaisista sukujuuristaan ja kapinallisesta identiteetistään. Alalle aiemmin asettuneen isoveli Francisin varjossa kasvanut jästipää kulki pitkän polun mykkäkauden kaksikelaisten tusina-westernien, äänielokuvan haasteiden ja studiojärjestelmän yksilöllistä luovuutta rajoittaneen paineen alta 30-luvun lopulla saavutettuun mestaruuteen (Hyökkäys erämaassa, Kansan sankari, Vihan hedelmät, Vaarallisilla vesillä, Vihreä oli laaksoni). Toinen maailmansota käynnisti uuden uravaiheen valtiollisen dokumentti- ja propagandayksikön korkeana, monta veristä taistelua etulinjasta todistaneena johtajana. Mittelön tauottua ohjaaja palasi Hollywoodin jengoiltaan vierähtäneeseen poliittiseen maisemaan ja asemoitui Aavikon lain, Apassilinnakkeen ja Keltaisen nauhan kaltaisten klassisten lännenelokuvien tekijäksi. Yksityisesti Fordia piinasivat alkoholismiin, katolisuuteen, huojuvaan seksuaali-identiteettiin, ontuvaan avioliittoon, kehnoihin perhesuhteisiin ja sielun syvyyksissä kyteneeseen avoimeen sadismiin liittyneet ristiriidat. Elämäkerrallisen aineiston, villien anekdoottien ja piinkovan elokuva-analyysin lisäksi teosta täydentävät tärkeimpien aikalaisten ja työtovereiden (Harry Carey Sr., George O'Brien, Will Rogers, Stepin Fetchit, Henry Fonda) esseemuotokuvat. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019), Federico Fellinistä (2021) ja Robert Bressonista (2023). Kaksiosainen Ford-elämäkerta avaa uuden U. S. A.-trilogian, jonka seuraavia päähenkilöitä ovat Orson Welles ja Howard Hawks.

Elokuvamaailman näennäinen viattomuus koki kolauksen syyskuussa 1979, kun Pariisin syrjäkadulle pysäköidystä Renaultista löydettiin mädäntynyt ruumis. Kyseessä oli näyttelijätär Jean Seberg, jonka kohtalo - murha vai itsemurha? - on edelleen mysteeri. Seberg (1938-1979) vaihtoi Iowan maissipellot modernin Euroopan glamouriin ja dekadenssiin. Hän oli Ranskan uuden aallon, muodin ja sukupolvensa idealismin ikoni ja samalla yksi sen traagisimmista uhreista. Pariisin juhlituimman amerikkalaistytön nopeasti laskuun kääntyneen uran myöhempiä vaiheita varjostivat FBI:n vainokampanjat ja median salaliitot, tökeröt aviomiehet, kohua herättäneet seksisuhteet Mustiin panttereihin, päihteet ja mielenterveyden horjuminen. Nykyajan tyyli-ikoninakin tunnetun Sebergin lyhyeksi jäänyt elämä muodostuu eräänlaiseksi kuolemantanssiksi ja aavekertomukseksi. Lauri Timonen on elokuviin keskittynyt tietokirjailija, ohjaaja ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän työskentelee myös Sodankylän elokuvajuhlien festivaalikatalogin päätoimittajana ja kuuluu elokuvakerho Arkadinin perustajajäseniin.

Robert Bresson (1901–1999) oli vuosisatansa lapsi ja eli käytännössä koko 1900-luvun. Ensimmäisen ja viimeisen teatterielokuvan väliin mahtuu 40 vuotta ja kolmetoista pitkää ohjausta kattava filmografia kuuluu taiteenlajinsa korkealaatuisimpiin ja johdonmukaisimpiin saavutuksiin. Historian lehdillä Bresson esiintyy mystisenä, yksityisyyttäänJ. D. Salingerin vakaudella varjelleena hahmona, josta ei ole julkaistu ensimmäistäkään elämäkertaa. Tutkimuskirjallisuutta ja esseistiikkaa on ilmestynyt sitäkin enemmän ja haastavana pidettyä tuotantoa runnotaan akateemisessa sementtimyllyssä milloin mihinkin suuntaan. Syvästi katolista, henkilökohtaiseen näkemykseensä jyrkästi luottanutta ohjaajaa on arvuuteltu vuoroin surrealistiksi, transsendentalistiksi, jansenistiksi tai ateistiksi, mutta totuus lienee toisaalla. Timosen kansainväliselläkin mittapuulla poikkeuksellisen järkäle- mäinen tietoteos avaa Bressonin elokuvat ja henkilön ennennäkemättömällä tavalla, käy läpi uran merkittävimmät klassikkosovitukset ja kirjailijakohtaamiset (Jean Cocteau, Blaise Pascal, Georges Bernanos, Fjodor Dostojevski, Leo Tolstoi), esittelee olennaisimmat aikalaiset ja vaikutteet, järkähtämättömimmät teoriat ja kuuluisimmat analyysit; rikkoo entisiä tutkintalinjoja ja rakentaa uusia. Mukana on kattava otos elokuvien dialogeja, ohjaajan haastattelulausuntoja ja lajin ranskalaista historiaa. Näiden sivujen jälkeen Bressonin vaikeaselkoiseksi leimattu filmitaide avautuu puhtaana, kirkkaana ja selkeänä. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019) ja Federico Fellinistä (2021). Robert Bresson, luultavasti (2023) päättää Timosen ”eurooppalaisen elokuvan trilogian”.

”Olen keksinyt kaiken itsessäni - lapsuuteni, persoonallisuuteni, kaipuuni, uneni, muistoni- voidakseni kertoa.”- Federico Fellini1900-luvun merkittävimpiin taiteilijoihin kuulunut Federico Fellini (1920-1993) aloittiuransa pilapiirtäjänä ja lehtimiehenä, kohosi Roberto Rossellinin luotetuksi oppilaaksi,eteni ohjaajaksi ja päätyi ammattikuntansa symbolihahmoksi ja supertähdeksi. Julkisenelämän koettelemukset, jatkuvat tuottajariidat ja monimutkainen avioliitto GiuliettaMasinan kanssa heijastuivat työhön suoraan ja intiimisti. Matkaa klassisesta moderniintehnyt visionääri vertasi itseään klovniin, kurkotti korkeuksiin ja kieltäytyi turvaverkoista. Uneksijan sirkus maalaa kokonaiskuvan totuuttaan etsivästä ihmisestä ja italialaisenelokuvan historiasta, käy läpi Fellinin teokset ja elämänvaiheet, ja sisältää runsaasti sekätärkeimpien yhteistyökumppanien ja kilpailijoiden esittelyjä, että läheisimpiennäyttelijöiden pienoismuotokuvia. Painajaisilla, politiikalla, psykoanalyysilla, taikauskolla,muistoilla, myyteillä, hirtehisellä feminismillä ja kaikkialla väreilevällä erotiikalla lastattutietoteos kuljettaa lukijansa takaisin Riminin rannoille ja Rooman syrjäkujille, ViaVeneton dekadenttiin hehkuun ja Cinecittan studiohallien euforiseen ihmisvilinään -aikaan, jolloin elokuva oli voimissaan ja Fellini oman taiteenlajinsa ylistetyinkapellimestari. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehdenpäätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä(2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018) ja Rainer Werner Fassbinderistä(2019). Uneksijan sirkus jatkaa ”eurooppalaisen elokuvan trilogiaa”, jonka vuonna 2022ilmestyvän päätösosan aiheena on Robert Bresson.

Rainer Werner Fassbinderin (1945-1982) lyhyt, balzacilaisen työtahdin leimaama ura osui Saksan historian pahimpaan murroskohtaan, jossa armottoman totuudenpuhujan, homoseksuaalin provokaattorin, raivoisan rienaajan, kokaiinipöllyisen sadistin ja herkän taiteilijan yksinäinen valo hetken aikaa loisti kaikkein kirkkaimpana. Elokuvat ja teatterityöt, yksityiselämä, tärkeimpien työtovereiden esittelyt ja yllättävät Suomi-yhteydet kattava tietoteos piirtää kuvan ilotyttöjen parissa kasvaneesta, voimakkaiden naisroolien luojana tunnetusta ohjaajasta. Hän eli elämäänsä vereslihalla ja loi Länsi-Saksaan oman pienois-Hollywoodinsa, kohotti karismallaan tuntemattomia suuruuteen ja johdatti läheisensä faustilaisilla sopimuksilla väkivaltaan, itsetuhoon ja ennenaikaiseen kuolemaan. Itsensä 37-vuotiaana loppuun polttaneen taiteilijan raadollinen elämäntarina todistaa poikkeuksellisesta sitoutumisesta ja lahjakkuudesta, joka kykeni kantamaan harteillaan kokonaista aikakautta. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja.

Sukellus suomalaisen auteur-ohjaajan uraan Uransa 1970-luvulla lastenohjelmien tekijänä aloittanut Matti Ijäs (s. 1950) on suomalaisen televisioelo­kuvan rakastettu mestari. Monet novellimaisista töistään tunnetun ohjaajakäsikirjoittajan luomista henkilöhahmoista ovat kasvaneet osaksi kansallista alitajuntaa. Kaikkien tuntemia televisioelokuvia ovat Katsastus, Viimeinen keikka ja Painija. Uran palkittuihin teatterielokuviin kuuluvat muun muassa Räpsy ja Dolly, Pilkkuja ja pikkuhousuja, Sokkotanssi ja Haaveiden kehä.