Kirjojen hintavertailu – 12 859 818 kirjaa ja 27 kauppaa

Kirjailija

Leena Elina Valkeapää

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 3 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2023–2026, suosituimpiin kuuluu Kansallispuvun kulttuurihistoria. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

Kirjafiilin kirjailijaesittely

Leena Elina Valkeapää on suomalainen taidehistorian tutkija ja tietokirjailija, joka on erikoistunut erityisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alun kulttuurihistoriaan. Hän on toiminut vapaana tutkijana ja on Jyväskylän yliopiston taidehistorian dosentti. Valkeapään tutkimus ja kirjoittaminen keskittyvät usein materiaaliin, paikallisuuteen ja elämäkertatutkimukseen, ja hän on tullut tunnetuksi erityisesti kansallispukujen kulttuurihistoriaa käsittelevästä työstään. Hänen asiantuntemuksensa kattaa laajan kirjon aiheita, kuten kirkkojen aineellista kulttuuria, taideteollisuutta ja historiallisia tutkimusretkiä.

Akateeminen tausta ja tutkimusaiheet

Valkeapää on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon ja hänellä on dosentuuri Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineelta. Hänen akateeminen polkunsa on vienyt hänet Limingan taidekoulusta Jyväskylän yliopistoon, josta hän valmistui taidehistorian maisteriksi vuonna 1993 ja lisensiaatiksi vuonna 1995. Väitöskirjassaan hän tarkasteli Pitäjänkirkon roolia kansallismonumenttina ja Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen restaurointia vuosina 1870–1920.

Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa kirkkojen kerrostuneisuus, keskiajan merkitysten muuttuminen myöhemmillä aikakausilla sekä Suomen muinaismuistoyhdistyksen tekemät taidehistorialliset tutkimusretket. Valkeapää on tutkinut myös 1800-luvun lopun taideteollisuutta ja historiallisia matkailun muotoja.

Kansallispukujen kulttuurihistoria

Yksi Valkeapään keskeisimmistä tutkimusaiheista on kansallispukujen historia ja niiden merkitys. Hänen teoksensa *Kansallispuvun kulttuurihistoria* käsittelee pukujen käyttöä 1800-luvulta nykypäivään saakka. Teos on saanut huomiota myös Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2024, jossa se tunnustettiin ansiokkaasta ja monipuolisesta kansallispukujen taustan ja käytön tarkastelusta.

Tutkimuksessaan Valkeapää on osoittanut, ettei kansallispukujen perinne ole ollut muuttumaton, vaan se on kokenut jatkuvia muutoksia ja tulkintoja. Hän on tuonut esiin, miten esimerkiksi empiretyyliset asut on aiemmin suhtautunut kansallispukuihin ja miten nykyaikaiset tulkinnat eroavat historiallisista malleista.

Näyttelyt ja kuratointi

Tutkimustyönsä ohella Valkeapää on järjestänyt useita kulttuurihistoriallisia näyttelyitä. Hän on kuratoinut näyttelyitä muun muassa Myllysaaren museossa ja Arkkitehtuurimuseen D’Ark Labrassa. Näyttelyiden teemoina ovat olleet muun muassa taideteollisuuden alkuvaiheen esineet, kansallispuvut sekä historialliset tutkimusretket.

Keskeiset teokset

Valkeapään bibliografia sisältää sekä tieteellisiä tutkimuksia että laajempaa tietokirjallisuutta. Hänen teoksiaan ovat muun muassa *Albert Edelfelt*, *Kuvakalsketta keskiajalta* sekä Emil Nervanderin elämäkertateos *Vapaa kuin lintu*. Hän on julkaissut myös laajasti tutkimuksia Suomen muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa.

3 kirjaa

Kirjojen julkaisuvuodet: 2023–2026.

Kansallispuvun kulttuurihistoria

Kansallispuvun kulttuurihistoria

Leena Elina Valkeapää

VASTAPAINO
2023
sidottu

Halvin toimitettuna 30,60 €

Onko kansallispuku jäänne menneiltä ajoilta vai elinvoimaista nykykulttuuria? Kansallispuvuilla on ilmaistu erilaisia suomalaisuuksia, kielirajoja, maakuntia, sukujen yhteenkuuluvuutta ja kotiseutua. Pukuja rakastetaan ja inhotaan. Miksi ne synnyttävät niin voimakkaita tunteita? Miten ne saivat alkunsa, millaisia ne ovat nyt? Kansallispuvun kulttuurihistoria käsittelee suomalaisten kansallispukujen historiaa 1800-luvulta nykypäiviin asti. Esille nousee erityisesti kukkakuosistaan tunnettu Sääksmäen naisen puku, jonka vaiheet avaavat näkymän jatkuvaan valintojen, soveltamisen ja aitouden problematiikkaan. Kansallispukujen kulttuurihistoria osoittaa, etteivät puvut ole muuttumattomia. Niistä on aina käyty keskustelua, ja ne ovat mukautuneet uusiin tarpeisiin. Myös niiden ulkonäkö ja valmistustavat ovat vaihdelleet. Juuri muovautuvuus ja puvuille annetut erilaiset merkitykset ovat säilyttäneet kansallispuvut, ne ovat tehneet ilmiöstä joustavan, kiinnostavan ja edelleen elävän. Leena Elina Valkeapää sai kirjastaan Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2024.
Albert Edelfelt

Albert Edelfelt

Marina Catani; Anne-Charlotte Cathelineau; Laura Gutman; Rainer Knapas; Anna Kortelainen; Petra Lehtoruusu; Marie-Sofie Lundström; Anne-Maria Pennonen; Kristina Ranki; Anna Ripatti; Hanne Selkokari; Patrik Steorn; Maria Vainio-Kurtakko; Leena Elina Valkeapää

Ateneum Kansallisgalleria
2023
sidottu
The Ateneum Art Museum's new Albert Edelfelt exhibition catalogue presents the artist's production and activities, underlining the importance of his broad international circle of friends. Edelfelt, who travelled and painted in various parts of Europe, was a public favourite, seen in his day as the golden boy of Finnish art. He was an authority who spread the teachings of the so-called French school among Finnish artists. Edelfelt's art continues to fascinate. International interest has been spurred by the Edelfelt exhibition produced by the Ateneum Art Museum with the Petit Palais in Paris and the Gothenburg Museum of Art (2022-23). The abundance of research related to Edelfelt's art reflects his pivotal role in the history of Finnish art. This research has particularly flourished in the twenty-first century, as evidenced by this lavishly illustrated volume. The authors represent the cutting edge of current Edelfelt research: Marina Catani, Anne-Charlotte Cathelineau, Laura Gutman, Rainer Knapas, Anna Kortelainen, Petra Lehtoruusu, Marie-Sofie Lundström, Anne-Maria Pennonen, Kristina Ranki, Anna Ripatti, Hanne Selkokari, Patrik Steorn, Maria Vainio-Kurtakko and Leena Elina Valkeapää.
Kuvakalsketta keskiajalta

Kuvakalsketta keskiajalta

Janika Aho; Herman Bengtsson; Pia Bengtsson Melin; Tuuli Heinonen; Elisabeth Holmqvist; Visa Immonen; Sofia Lahti; Saila Leskinen; Lena Liepe; Helena Lonkila; Kristel Markus-Venäläinen; Vilma Mättö; Lars Nylander; Hanna Pirinen; Ninna Pulli; Henni Reijonen; Anna Ripatti; Leena Elina Valkeapää; Katri Vuola

Kustannusosakeyhtiö Parvs
2026
nidottu
Keskiajan esineet, taideteokset ja rakennukset - niin pyhät kuin arkisetkin - ovat kuluneet, säilyneet, kadonneet ja muokkautuneet ihmisten käytössä. Hipaisut, kolhaisut ja korjaukset sekä vaihtelevat arvostukset ja olosuhteet ovat jättäneet jälkensä. Tässä teoksessa taidehistorioitsijat ja arkeologit avaavat uusia näkökulmia keskiajan aineelliseen kulttuuriperintöön. Suomalaisten ja ruotsalaisten asiantuntijoiden laatimat artikkelit kertovat kuvien, tilojen ja esineiden historiasta, fragmentoitumisesta, käytöstä, museoinnista ja konservoinnista. Kuvakalsketta keskiajalta on taidehistorian yliopistonlehtori, dosentti Elina Räsäselle omistettu juhlakirja, ja se kuuluu vertaisarvioituun "Taidehistoriallisia tutkimuksia" -julkaisusarjaan.