Isän ja tyttären yhteinen kokoelma sisältää kaksi uskonnollista ja yhdeksän 'maallista' esseetä. Kirjan nimiesseessä käsitellään Tuomas Kempiläisen (1380-1471), alankomaalaisen munkin, mystikon ja skolastikon, kirjoittamana pidettyä hartauskirjaa De imitatione Christi (Kristuksen seuramisesta), joka yleisen käsityksen mukaan on Raamatun jälkeen luetuin kristillinen kirja. Esseessä etsitään myös Kempiläisen käsitysten lainauksia ja samankaltaisuuksia uuden ajan pietistien teksteistä. Toinen uskonnollisista esseistä on tutkielma rukouksesta. Hannu Syväoja pohtii myös Nyky-Euroopan varhaista muotoutumista. Se on tapahtunut kulttuurielementtien siirtyminä ja vuorovaikutuksina. Tässä prosessissa Ateena ja Jerusalem saavat keskeisen välittäjänosan eivätkä ristiretketkään jää merkityksettömiksi. Pohditaan myös luonnon käyttöä ja vaikutusta poliittiseen julistukseen, kirjallisuuteen ja jopa mielen virkistämiseen ja terveyteen. Matkataan maisemaan ja vieraillaan ”Gaddin tarhassa”! Tutustumaan myös unohduksiin vaipuvien romaanikirjailijoiden Harald Hornborgin ja Eino Hosian tuotantoon. Kahdessa esseessään Leena Syväoja opastaa huomaamaan, että kaunokirjallisia tekstejä voidaan tulkita myös sävelteosten rakenteiden ja käsitteiden avulla.