Leila Koivunen

Afrikkalaisen diasporan eli afrikkalaistaustaisten ihmisten historia Suomessa on pidempi kuin yleisesti ajatellaan. Nykyisen Namibian alueelta Suomeen 1800-luvun lopulla tullut Rosa Clay tunnetaan ensimmäisenä Suomen kansalaisuuden saaneena afrikkalaisena, mutta jo häntä ennen Suomeen oli tullut eri syistä monia afrikkalaistaustaisia. Nykyään Suomen afrikkalaisyhteisöissä elää jo kolmannen polven suomalaisia. Ensimmäiset tulijat keskittyy ennen vuotta 1990 Suomeen Afrikasta tai muualta diasporasta tulleisiin ja tänne asettuneisiin ihmisiin. Teos kertoo rakkaudesta, perhe-elämästä, opiskelusta ja työstä ja esittelee taiteiden ja urheilun ammattilaisia. Miten Suomi on otettu uudeksi kotimaaksi, ja mitkä asiat ovat varjostaneet tulijoiden arkea? Teos osoittaa, miten monin tavoin afrikkalaisen diasporan läsnäolo on muokannut suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Samalla se on pakottanut suomalaiset keskustelemaan rasismista.

Suomeen päätyi jo autonomian ajalla lukuisia eksoottisiksi miellettyjä esineitä, kuten kiinalaista posliinia, alaskalaisia vaatekappaleita ja Pohjois-Amerikan intiaanien aseita. Vieraiden kulttuurien esineitä hankkivat ja esittelivät esimerkiksi Suomen kansallismuseo edeltäjineen, taideteollisuuspiirit ja lähetysseurat. Näyttelyiden avulla välitettiin tietoja ja olettamuksia maailman kansoista osin ristiriitaisestikin. Tutkimus avaa uuden näkökulman pitkään sivuutettuna olleeseen teemaan suomalaisten museoiden ja näyttelyiden historiassa sekä valottaa monien edelleen olemassa olevien kokoelmien vaiheita. Teos on ensimmäinen kattava tutkimus Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kokoelmien näyttelyhistoriasta Suomessa. Leila Koivunen toimii yleisen historian professorina Turun yliopistossa. Hän on tutkinut eurooppalaisten käsityksiä eksoottisista kulttuureista 1800-1900-luvuilla.

This study examines and explains how British explorers visualized the African interior in the latter part of the nineteenth century, providing the first sustained analysis of the process by which this visual material was transformed into the illustrations in popular travel books. At that time, central Africa was, effectively, a blank canvas for Europeans, unknown and devoid of visual representations. While previous works have concentrated on exploring the stereotyped nature of printed imagery of Africa, this study examines the actual production process of images and the books in which they were published in order to demonstrate how, why, and by whom the images were manipulated. Thus, the main focus of the work is not on the aesthetic value of pictures, but in the activities, interaction, and situations that gave birth to them in both Africa and Europe.

This study examines and explains how British explorers visualized the African interior in the latter part of the nineteenth century, providing the first sustained analysis of the process by which this visual material was transformed into the illustrations in popular travel books. At that time, central Africa was, effectively, a blank canvas for Europeans, unknown and devoid of visual representations. While previous works have concentrated on exploring the stereotyped nature of printed imagery of Africa, this study examines the actual production process of images and the books in which they were published in order to demonstrate how, why, and by whom the images were manipulated. Thus, the main focus of the work is not on the aesthetic value of pictures, but in the activities, interaction, and situations that gave birth to them in both Africa and Europe.