Liisa Liimatainen

Toimittaja Liisa Liimataisen neljännessä kirjassa tehdään selkoa kahden alueellisen suurvallan, Iranin ja Saudi-Arabian, pitkään jatkuneesta vastakkainasettelusta, ja vertaillaan toisiinsa näitä hyvin erilaisia maita. Teos auttaa ymmärtämään myös muiden maiden kuten Libanonin ja Irakin tapahtumia. Kirjan rikas aineisto ja valtava tietomäärä tuovat pintaan Lähi-idän ongelmien syvät juuret. Saudi-Arabian kuningaskunta on ollut wahhabilaisen sunni-islamin tulkinnan tulos. Maa on öljyrahoillaan vienyt äärikonservatiivista näkemystään kaikkialle, usein erilaisen avustustoiminnan muodossa. Yhteiskunnallisia muutoksia on maassa alettu nähdä vasta viime vuosina, vaikka kansalaisyhteiskunta on taistellut pitkään oikeuksiensa puolesta. Taistelu on johtanut yleensä vankilaan. Iranin islamilaisen tasavallan siialaisuuteen perustuvaa valtiota suojelevat vankat ideologis-sotilaalliset organisaatiot. Vapaampien kausien jälkeen kaikki valta maassa on ideologisesti konservatiivisten miesten käsissä. Myös Iran sulkee kansalaisyhteiskunnan edustajia vankilaan. Liimatainen kuvaa kirjassaan Iranin ja Saudi-Arabian alueellista toimintaa. Iran valvoo tiiviisti Irakia, jonka kontrollointi on sille strategisesti tärkeää. Libanonissa samaa tehtävää hoitaa Iranin vankka liittolainen Hizbollah. Saudit ovat rahoittaneet sunneja sekä Irakissa että Libanonissa, mutta maa on Iraniin verrattuna selvästi alakynnessä. Alueen valtioiden kansalaisyhteiskunnan elpyminen herättää toivoa, mutta aktivismin tukahduttaminen ja oikeuksia ajavien surmaaminen osoittaa, että muutos on hidas. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurien osaston professori Hannu Juusola. Libanonia käsittelevän jälkipuheen laati Ari Kerkkänen, joka on Libanonissa asuva Lähi-idän poliittisen ja yhteiskuntahistorian tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund kommentoi omassa puheenvuorossaan Irakia. Teoksen nimessä riikinkukko viittaa Iraniin. Vanhan Persian kulttuurin tuotteissa usein esiintyvä sofistikoitu ja komeudestaan tietoinen riikinkukko sopii hyvin nyky-Iranin symboliksi. Kameli viittaa Saudi-Arabian kuningaskuntaan, joka sai alkunsa 1700-luvulla erämaassa syntyneestä uskonnollisesta liikkeestä. Kameli on aina ollut tuon erämaakulttuurin symboli.

Tunnetun toimittajan teos avaa Iranin yhteiskunnan otsikoiden takaa. Iran on ollut etusivun otsikoissa jo vuosia, mutta Iranin yhteiskunnan perusasiat ovat tuntemattomia useimmille. Iran luokitellaan naisten viholliseksi, mutta yli 60 prosenttia sen yliopisto-opiskelijoista on naisia. Iran koetaan länttä uhkaavaksi maaksi, mutta sen kaupunkilaisväestöllä on usein meitä lähellä oleva kulttuuri. Kotien seinien sisällä elää niin paljon virallisesta Iranista eroava Iran, että sen ymmärtäminen on haaste meille ulkopuolisille. Mutta demokratiaa, ihmisoikeuksia, työtä ja parempia tuloja vaativa Iran on haaste ennen kaikkea maan taantumukselliselle johdolle. Liisa Liimatainen on seurannut Irania joulukuusta 1997 lähtien lukuisilla Yleisradion toimitusten reportaasimatkoillaan. Hänen Iranin yhteiskunnasta kertova kirjansa perustuu yli puoleen sataan tuoreeseen henkilöhaastatteluun ja runsaan kymmenen vuoden kokemuksiin Iranissa. Oman vankan toimittajakokemuksensa perusteella kirjoittaja kannustaa katsomaan kulissien taakse ja löytämään älyllisesti haastavan ja inhimillisesti rikkaan maan. Islamin tuntemuksensa ansiosta toimittaja sitoo Iranin yhteiskunnallisen myllerryksen myös islamin ja sen vähemmistön, shiia-muslimien historiaan. "Kirjan lukeminen sivistää tavattomasti. Liimatainen antaa haastateltaviensa kertoa kaikessa rauhassa omat tarinansa ja tulkintansa. Kuva Iranista tarkentuu siis pikkuhiljaa ja täydentyy Liimataisen kertomien sirpalemaisten tarinoiden kautta. Kirjassa on myös kiitettävä määrä tietoa." – Henrik Muukkonen, Talouselämä