Liisa Mirjam Helimäki

Tämän Liisa Mirjam Helimäen kuudennen kirjan aiheena on Turnerin oireyhtymä. Se tarkoittaa naiselle sikiövaiheen alussa tullutta kromosomipoikkeamaa sukusoluissa. Se aiheuttaa lyhytkasvuisuutta ja lapsettomuutta. Sitä hoidetaan hormonihoidolla. Helimäen omakohtaisen kokemuksen ja pohdinnan lisäksi kirjassa yli kymmenen tyttöä ja naista kertovat elämäntarinaansa. Nuorimpien tyttöjen elämänvaiheista kertovat heidän äitinsä ja muutama kirjoittaja nauttii jo työvuosiensa jälkeen eläkkeestä. Elämäntyönsä, 35 vuotta, Helimäki on tehnyt uskonnonopettajana. Sen ohella hän on pitkään toimittanut Ylelle kulttuuri- ja musiikkiohjelmia. Hän on pitänyt myös työväenopistoissa radiotyön kursseja. Kirjaa lukiessa Turnernaiset saavat tuntumaa siihen, millaisena muut saman oireyhtymän saaneet kokevat kyseisen erilaisuutensa. Laajemmalle lukijakunnalle kirja puolestaan saattaa hälventää ennakkoluuloja ja torjuntaa niitä kohtaan, jotka poikkeavat ulkonaisesti tavanomaisesta.

Liisa Mirjam Helimäki ottaa tässä kirjassa kantaa koulukeskusteluun. Taustana hänellä on vuosikymmenien kuluessa saadut kokemukset yläasteen uskonnonopettajana. Tuona aikana koululaitos on ollut monenlaisten myllerrysten kohteena, on muun muassa siirrytty tietokonetyöskentelyyn ja alettu kiinnittää huomiota oppilaiden viihtymiseen koulussa. Vanhempien ja opettajien yhteydenpito on Helimäen mukaan tärkeä kanava koulutyön ongelmien hoitamisessa. Kasvatustieteilijöillä ja kouluviranomaisilla on myös merkittävä osa koululaitoksen suunnittelussa. Esimerkiksi peruskoulun tuntijako on jatkuva keskustelun ja kehittelyn aihe. Suomen koululaitos on saanut kansainvälistä tunnustusta. Sen saamisen tulevaisuudessakin takaavat erittäin hyvin koulutetut opettajat ja ahkerat, mielellään koulua käyvät oppilaat.