Liisa Pihkala

Kesällä 1951 kirjailija Frans Emil Sillanpää - Taata - matkustaa junalla Paula-tyttärensä luo Kokkolaan. Samaan aikaan jäätelötyttö valmistautuu vaativaan kesätyöhönsä. Taataksi osoittautuva persoonallisen näköinen mies ostaa tämän tästä jäätelötytön putiikista vaniljajäätelötötterön ja istuu taivasaluspenkille nauttimaan jäätelöstään. Aina ystävällinen Taata juttelee mielellään ohikulkijoiden, lasten ja Liisan vanhempien kanssa; muistelee elettyä elämää iloineen ja suruineen. Jonain päivänä Taatalla ei satu olemaan rahaa, jolloin Liisa päättää tarjota hänelle jäätelön ilmaiseksi. Siitäkös Taata riemastuu ja ryykää kortteeriinsa kirjoittamaan jäätelötytölle pitkän jutukkeen, toisen ja kolmannenkin. Taata ihastuu niin jäätelöön kuin jäätelötyttöön! Kymmenen vuotta myöhemmin, kun Taatan lapsuudenkoti Myllykolu avataan museona, Liisan perhe matkustaa Hämeenkyröön tutustumaan Myllykoluun. He saavat kuulla - Eemelin kertomana - millaista kymmenvuotiaan Eemelin elämä oli vuosisadan vaihteessa: kodista, kodin askareista, seikkailuista Myllyjoella ja lapsuuden leikeistä. Eemeli kertoo myös elämänsä tärkeästä vaiheesta, koulunkäynnistä Haukijärven kansakoulussa. Kaikki oppiaineet ovat mieluisia Pransun ja Miinan hyväpäiselle pojalle. Eemelillä herää kirjoittamisen palo jo lapsena. Hän tarjoaa ensimmäisiä kirjoitelmiaan julkaistavaksi. Opettajat kannustavat Eemeliä jatkamaan opintojaan Tampereen reaalilyseossa ja sitä tietä ovet aukeavat aina yliopisto-opintoihin asti.

Kotiportilta kouluun asti on kertomus keskikoulua käyvän Liisan elämästä 1950-luvun Kokkolassa. Koti, perhe, koulu, kaverit ja elinympäristö ovat hänelle tärkeitä. Kerrostaloasuminen ja talonmies-isän työ luovat puitteet perheen elämiselle. Äiti pyörittää kodin taloutta. Teoksessa kuvataan keskikoululaisen arkea - opetusta, opetusvälineitä, koulurutiineja, kouluperinteitä ja koululaisen lomia. Liisa on ylpeä koulustaan, luokkakavereistaan ja opettajistaan. Hän osallistuu ahkerasti koulun harrastuspiireihin ja konventteihin. Maailma avartuu, kun hän pääsee koulun raittiusseuran ansiosta kesäpäiville muualle Suomeen ja saa uusia ystäviä. Liisa kirjaa tuntojaan ja tunnelmiaan päiväkirjaansa. Liisa käyttää filmitähtien tavoin Rexonaa, pukeutuu vaatimattomasti ja kierrättää vaatteita. Hänestä tulee hyvä käsityöihminen. Hän käy ensimmäisen kerran permanentissa ja hammaslääkärissä. Vapaa-aika kuluu radiota kuunnellen, elokuvissa, lainaston kirjoja lukien, käsitöitä tehden, urheiluharrastuksissa sekä kavereiden kanssa Rion ja Maximin välillä kulkiessa. Koulukaverit harrastavat musisointia ja partiota. Kesätyö jäätelömyyjänä ja Valtion puhelinkeskuksen sentraalisantrana opettaa vastuullisuutta.