Linnea Maria Suojanen syntyi Kurussa vuonna 1924. Hän oli 12-lapsisen perheen toiseksi nuorin. Koko työelämänsä hän oli Suomen Trikoon palveluksessa Tampereella. Hän oli innokas harrastajanäyttelijä ja tanssija. Ja lahjakas kirjoittaja! Kun Linnea-mummu kuoli, hänen jälkeenjääneistä tavaroistaan löytyi vanhalla kirjoituskoneella kirjoitettuja tarinoita ja satuja, joita ei koskaan ollut julkaistu. Linnea-mummon saduissa huokuu sama lämmin tunnelma, hyvyys ja oikeudenmukaisuus kuin mummussa itsessäänkin. Kun Linnea jakoi lapsille Geisha-suklaata, jokainen sai tasan saman verran. Linnea osasi nauraa itselleen, hän oli hyvin perillä maailman asioista ja maalaisjärkeä riitti vaikka muille jakaa. Kun lapsenlapset lähtivät vierailulta mummun luota Tampereen Lentävännniemestä, ovella kävi käsky pilke silmäkulmassa: ”Voikaa paremmin kuin muut ja muistakaa muilailla.” Postuumisti julkaistavassa satukirjassa luonnon ötökät, haltijat ja metsänhenget alkavat elää, kieli on rikasta ja ihmeen ajatonta, juonenkulut yllättävät, hyvä palkitaan ja oikeus voittaa. Kirja on todellinen helmi! Siinä on ihastuttava retrokansi, vanhan satukirjan paperi ja Nunnu Halmetojan mustavalkoinen piirroskuvitus. Aurinko ja PakkasherraHallaHiiri Vikinän perheJyrkin hiihtoretkiJättiläispoika LuunappiKaikukallioKeijukaistyttö SipriKeskiyön taikaLeppäkertun häätMetsämökin asukkaatMika ja kuu-ukkoNappi, lankarulla ja neulaOngellaOtteliaanin taikapieksutTimon ja Tuulan marjamatkaTähtiUkkosetValkoinen perhonenVartiotupa