Kiihtyen l hestyv n kuoleman puristava voima pakottaa kirjan p henkil n pohtimaan minuutensa olemusta ja koko olemassaolonsa uskottavuutta. H n tarkastelee mieleen diakuvien tapaan ilmestyvi menneisyyden v l hdyksi . Ne pulppuavat el m n hetki , jotka johdattavat my s kertojan minuutta muokanneisiin filosofian, taiteen, yhteiskunnan ja kaikkeuden ilmi iden pohdintaan. H n yritt rakentaa ep varmaksi paljastuvasta menneisyydest n itselleen sopivan historian. Jo eletylle el m lle tulisi saada hyv ksynt . V l hdyksenomaisten muistikuvien tapahtumilla ja ihmisill ei v ltt m tt ole erityist t rkeysj rjestyst tai edes olennaista merkityst . Muistot voivat olla oikean suuntaisia tai kuvitelmaa. T st huolimatta ne ovat olennainen osa kirjoittajan tietoisuuden tilaa. Ne v litt v t h nen todellisuudeksi mielt m ns el m n kokemuksellista puolta. H n huomaa faktoiksi olettamistaan aisoista kirjoittamisen edellytt v n jatkuvaa tietojen tarkastamista. T m on tuonut h nelle esiin uusia asioita ja yksityiskohtia johtaen vanhan ajatusrakennelman kaatumiseen ja uuden syntymiseen. Jotkut el m n varrella syntyneist k sityksist n kirjoittaja j tt yh kellumaan ep m r iseen, subjektiiviseen tunnekuplaan, eik sanojensa mukaan anna sen h irit . Menneen el m n dioista rakentuva pohdinnan runko tarjoaa p henkil n kronologisen mutta sattumanvaraisesti painottuneen el m n historian. Fysiikan ilmi iden ja filosofian l hempi tarkastelu on kuitenkin asettanut kronologian ja koko el m n todellisuusarvon kyseenalaiseksi. H n kertoo olevansa muutamien kirjassa kuvattujen asiakokonaisuuksien osalta asenteellinen, eik oletakaan lukijan hakevan niist objektiivisuutta. H n my nt my s, ett on saattanut yhdistell faktoja vallattomasti ja usein ehk vain itselleen paremmin sopiviksi. Lohdutuksena t lle h n tarjoaa esimerkkin Edgar Rice Burroughsia, joka p henkil n sanojen mukaan kirjoitti l hes kolmekymment Tarzan-romaania upeine Afrikan kuvauksineen yhden Afrikkaa kosketteleva