Maarit Alasuutari

Nykyään vanhemmat keskustelevat lapsensa varhaiskasvatuksesta päivähoitopaikan henkilöstön kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelun tarkoituksena on toteuttaa kodin ja päivähoidon yhteistä kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen suunnittelulla pyritään varmistamaan lapsen yksilöllinen huomiointi päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen tavoitteet panevat alan työntekijät pohtimaan niin kasvatuksen asiantuntijuuteen liitettyjä oletuksia kuin varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjäkin. Tilanne asettaa uusia vaatimuksia sekä työntekijöille että vanhemmille: työntekijöiden on hallittava uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, ja vanhemmille avautuu periaatteellinen mahdollisuus vaikuttaa lapsensa päivähoitoon. Maarit Alasuutari tutkii, millaisina keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta näyttäytyvät työntekijöille ja vanhemmille. Mitä keskusteluissa itse asiassa tapahtuu? Mitä on kasvatuskumppanuus? Millaiseksi muodostuvat vanhemman ja työntekijän roolit? Millainen lapsi keskusteluissa esiintyy ja millaisia merkityksiä sukupuoli niissä saa? Kirja on suunnattu alan ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille, jotka työskentelevät kasvatuksen, lapsuuden ja ammatillisen vuorovaikutuksen kysymysten parissa. Se on kiinnostavaa luettavaa myös kaikille vanhemmille.

Pedagogiset asiakirjat ovat osa opettajien työtä kaikissa koulutuspolun vaiheissa. Asiakirjat luovat perustaa opetuksen järjestämiselle sekä ohjaavat tuen käytäntöjä. Ne myös muovaavat oppijoista rakentuvaa kuvaa. Mitä hyvä pedagoginen kirjaaminen on? Millaiset kirjaamiskäytänteet toimivat oppijan tukena ja äänenä? Miten dokumentointi voi puolestaan auttaa kasvatus- ja opetustyön ammattilaista? Kirja kokoaa sekä tutkimustietoa että käytännön esimerkkejä hyvästä pedagogisesta kirjoittamisesta ja dokumentoinnista. Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella työskenteleville opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä vanhemmille. Se sopii hyvin myös oppikirjaksi alan oppilaitoksiin. PsT, dosentti Maarit Alasuutari työskentelee varhaiskasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hänen tutkimusintressinsä ovat kohdistuneet muun muassa dokumentaatioon varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja yksilöllisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä vanhempien ja kasvattajien yhteistyöhön. KT, VEO Noora Heiskanen työskentelee yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla. Hän tutkii erityisesti varhaiserityiskasvatukseen liittyviä teemoja, kuten tuen suunnittelua, dokumentointia ja arviointia, lasten käyttäytymisen tukemista ja osallisuutta. KT, EO Anja Rantala on toiminut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajana sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ja yliopiston lehtorina. Hänen opetus- ja tutkimustyönsä keskeisenä teemana on ollut perheiden ja ammattilaisten yhteistyö. KT, dosentti Tanja Vehkakoski työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hän on tutkinut ammatillisessa kielenkäytössä lapselle rakentuvia merkityksiä, luokkahuonevuorovaikutusta ja esi- ja perusopetuksessa laadittujen kolmiportaisen tuen asiakirjojen kirjaamiskäytäntöjä.

Documentation in early childhood education is typically seen as a means to enhance the quality of care and education, and as a way to take account of the child’s view. Assessment and Documentation in Early Childhood Education considers the increasing trend towards systematic child documentation especially in early childhood institutions. The authors present ways in which assessment and evaluation is done sometimes explicitly but more often implicitly in these practices, and explore its means, aims, forms, and functions. They also examine the rationalities of child documentation from the perspective of professional practice and professionalism and suggest that documentation and assessment practices can weaken and constrain but also empower and strengthen teachers, children and parents. Topics explored include: Different forms of documentation and assessment Documentation and listening to the children Dilemmas of assessment and documentation Participation by children Involvement of parentsThis timely book will be appealing for those studying in the field of early childhood education, teacher education, special education, general education, social work, counselling, psychology, sociology, childhood studies, and family studies.

Documentation in early childhood education is typically seen as a means to enhance the quality of care and education, and as a way to take account of the child’s view. Assessment and Documentation in Early Childhood Education considers the increasing trend towards systematic child documentation especially in early childhood institutions. The authors present ways in which assessment and evaluation is done sometimes explicitly but more often implicitly in these practices, and explore its means, aims, forms, and functions. They also examine the rationalities of child documentation from the perspective of professional practice and professionalism and suggest that documentation and assessment practices can weaken and constrain but also empower and strengthen teachers, children and parents. Topics explored include: Different forms of documentation and assessment Documentation and listening to the children Dilemmas of assessment and documentation Participation by children Involvement of parentsThis timely book will be appealing for those studying in the field of early childhood education, teacher education, special education, general education, social work, counselling, psychology, sociology, childhood studies, and family studies.