”Ursulan taloa tuntuu olevan vaikea luonnostella, se hajoaa paperille. Kyllä hän sen ongelmattiedostaa, hiiltä joutuu käyttämään paljon, talo on täynnä mustia nurkkia, kulmia, pahaa oloa,huonoa sisäilmaa, mutta siinä on myös jotain, joka vetää häntä puoleensa ja sen hän haluaisiteoksessaan tavoittaa.” Mia on ennen kaikkea Joonaksen äiti. Ollut sitä jo 17 vuotta, mutta nyt hän on rakastunut uuteen naapuriin, Santtuun ja haaveilee taiteilijaelämästä. Joonas arvelee, että hänen on aika itsenäistyä, löytää oma tiensä, vaikka erityisnuorella onkin omat haasteensa. Kun Mian ja Joonaksen elämään kävelee Ursula, mikään ei ole enää kuin ennen. Ursulan, värikkään leskirouvan avulla Mia pääsee piireihin, tutustuu oikeisiin ihmisiin, löytää uinuneen luovuutensa. Mutta miksi Joonas pelkää Ursulaa? Entä Santtu, onko hänkään se, joka kertoo olevansa? Voiko ihminen tehdä pahaa, vaikka tarkoittaa pelkästään hyvää? Hiilellä piirretty talo on Mari Lindqvistin toinen romaani. Se on psykologinen rikosromaani liekistä, joka ei sammunut. Hiilellä piirretty talo kertoo vanhemmuudesta, uupumisesta, napanuorasta, jota on vaikea katkaista. Mutta myös rakkaudesta, intohimosta, joka saa tekemään rikoksia." Lindqvist avaa hahmojensa persoonaa sisäistyneesti. Teksti etenee jouhevasti, vaihtuvia kohtaloita uskottavasti esille tuoden." "Herkkyys kirjoittaa näkyväksi elämän käänteentekeviä tilanteita riipaisee kauneimmillaan syvältä." Matti Komulainen, Turun Sanomat
