Maria Rautio

Maria Rautio ja Pauliina Salonen Teoksessa esitellään 14 persoonallista kotia sellaisissa uniikeissa rakennuksissa, jotka ovat alunperin valmistuneet muuta käyttötarkoitusta kuin asumista varten. Kirjan mukana pääset aivan erityiselle kotimaankierrokselle tutustumaan sielukkaisiin kohteisiin, muun muassa entiseen kirkkoon, kirjapainoon, mielisairaalaan, kouluun ja upseeriopistoon. Iäkkäiden rakennusten charmi, vanhan vaaliminen ja yhä pinoutuvat tarinakerrokset ovat erottamaton osa näiden kotien nykypäivää. Kirjan tekijätiimi, Maria Rautio ja Pauliina Salonen, on tutustunut toisiinsa lehtityön myötä. Kaksikko on tallentanut lukuisia ihania koteja eri sisustusjulkaisuihin jo vuosien ajan. Maria Rautio on sisustustoimittaja ja viestinnän alan yrittäjä Espoosta. Rautio on työssään erikoistunut asumiseen, rakentamiseen ja kauniisiin koteihin. Inspiraatio esikoisteokseen syntyi Raution asuessa Nikkilän vanhassa mielisairaalassa Sipoossa, joka on nykyään suojelukohde. Historialliseen miljööseen kuuluivat tammipuiden reunustamat pihapolut, vanhat talot sekä mielenkiintoinen menneisyys, mikä antoi oman ainutlaatuisen leimansa asumiseen. Pauliina Salonen tunnetaan yhtenä Suomen taidokkaimmista sisustuskuvaajista. Salonen on yli 15-vuotisen uransa aikana tehnyt töitä niin aikakauslehdille kuin lukuisille yrityksille. Salosen tunnistettava tyyli on valokuvata tila luonnonvalossa, jolloin kuviin syntyy aito ja kodikas tunnelma. Pauliinan kuvaamina ovat aiemmin ilmestyneet kansainvälinen myyntihitti Soft Nordic ( 2023) Nordic Interior Book (2019) ja Cozy Homes from Finland (2016).

”En mä tahallani”Vilkkaan kiharapään mielikuvitus ja loputon uteliaisuus törmäävät aluksi päivähoidon ja koulun rajoihin. Seuraa yrityksiä hillitä ja saada poika asettumaan muiden joukkoon. Ahdistus kasvaa. Alkoholi ja huumeet helpottavat. Rajat tiukentuvat. Sairaudet iskevät. Lastensairaala, psykiatrinen sairaala ja lopulta koulukoti ja kerta kerralta pidentyvät vankilareissut. Koulu jää. Huumekierre syvenee. Päässä jauhaa kapina ja heavy. Elämä jatkuu, ikää tulee eikä paluuta näytä olevan. ”Kouluissa kiertää entisiä narkkareita terveen ja hyvinvoivan näkösinä, joilla on perhe ja työ. Näyttävät että voi selvitä. Se on musta väärä kuva. Jotkut voiki. Mutta näyttäsivät meikäläistä niin penskat pelästys eikä kokkeilis.” Äiti yrittää pojan kanssa eteenpäin. Hyvää tarkoittavat järjestelmät tuntuvat nielaisevan pojan. Etäisyys kasvaa. Epäonnistumisen, syyllisyyden, toivon ja surun vuoristoradalla vahva side ohenee ja lopulta jäljelle jää suru. Tarina pohjautuu tositapahtumiin, mutta on fiktiivinen ja kuvattu äidin niille antamien merkitysten pohjalta. Nimet on muutettu.

Työterveyshuollossa tehdään noin miljoona terveystarkastusta vuosittain. Ne ovat osa terveyden ja työkyvyn edistämistä sekä ammattitautien, työperäisten sairauksien ja työkyvyttömyysriskien varhaista tunnistamista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin terveystarkastusten sisältöjä, käytettyjä ohjausmenetelmiä, vaikutuksia, terveydentarkastusten merkitystä ja kehittämistarpeita. Terveystarkastuksilla arvioitiin olleen vaikutuksia kaikilla sisällöllisillä osa-alueilla, ja työntekijät pitävät henkilökohtaisia terveystarkastuksia tärkeinä. Vaikuttavuuden parantamiseksi tulee kehittää tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta ja yksilötasolla terveyssuunnitelmien laatua. Tutkimusraportti on suunnattu työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille ajatusten herättäjäksi, omien toimintatapojen arvioimiseksi ja uusien, vaikuttavampien menetelmien ja toimintamallien kehittämiseksi.

Arbetsförmågeindex är en metod som Arbetshälsoinstitutet utvecklat för utvärdering av individuell arbetsförmåga vid hälsokontroller. Metoden har beprövats både i Finland och internationellt. Denna instruktion omfattar följande delar av metoden:- bakgrundsfrågor - själva enkäten - anvisningar till poängräkning - några förslag till åtgärder som kan utföras utgående från Arbetsförmågeindex -enkätens poängantal, samt - anvisningar kring de integritetsskyddsfrågor som ska beaktas då enkäten används. Arbetsförmågeindexet har utvecklats för att i huvudsak användas av arbetshälsovården som en del av arbetshälsokontroller, både i uppföljning av arbetsförmågan och i bedömning av vård- och rehabiliteringsbehovet.