Maria Suutala

Suutala kutsuu lukijansa aatehistorialliselle matkalle menneeseen Suomeen, niiden luo, jotka osasivat elää luonnosta ja tyytyivät vähempään, niin rajaseudulla kuin ulkosaariston karuudessa. Kuhmon Lentiiran rajaseutupapin kerrotaan joskus tuoneen vuohen jumalanpalvelukseen - siitä nimi kirjalle, mutta vuohi antaa symbolisesti myös äänen niin sorretulle luomakunnalle kuin syrjäseudun ihmisille. Suutala vie lukijansa pyhiinvaellusmatkalle suomalaisuuteen ja karjalaisuuteen, mutta myös kauas Itään, ugrilaiseen sielunmaisemaan, pyhien puitten ja parantajien pariin. Idässä ikävä hellittää: kuin olisi tullut kotiin, löytänyt kauan kaipaamansa. Myös pohjoinen Saamenmaa kutsuu kotimatkalle Sinne, mikä on hautautunut eurooppalaisen sivilisaation ja kulutusyhteiskunnan alle. Ovi saa kuitenkin olla auki myös tulevaisuuteen: Suutala etsii tietä tulevaan, kylvää siemeniä ja kutoo unelmia, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mistä korjata satoa.

Oletko kyllästynyt hengelliseen pikaruokaan ja kaipaatko eurooppalaisen kristillisyyden syvähengellisyyttä ja ekoteologista viisautta? Oletko myös kiinnostunut Suomen historiasta, sen aroista, ehkä vaietuistakin puolista? Tässä on kirja juuri Sinulle: Dosentti Maria Suutala lähtee kanssasi tutkimusmatkalle suomalaiseen aatehistoriaan isovanhempiensa, Iida ja Juho Kytömäen ajattelun kautta. Kytömäet johtivat heränneiden kansanopistoa Raudaskylässä ja perustivat kristillisen keskikoulun ja lukion, mutta vaikuttivat myös kirjallisen toiminnan kautta. Oppilaita Kytömäet saivat aina Petsamosta, Tytärsaaresta ja Itä-Karjalasta asti. Tämä on kirja Jumalan uskollisista, jotka halusivat muuttaa maailmaa ja tehdä paljon hyvää. Iida ja Juho Kytömäki liittyivat saksalaisen pietismin ja mystiikan perinteeseen, jossa N. L. von Zinzendorfin tavoin kaikki kaikeksi tulee tuo Yksi ja Ainut, Jeesus. Vuoden 1918 sisällissodassa heränneistä tuli valkoisen Suomen sankareita, jotka jatkoivat kristinuskon ja isänmaan puolustamista 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikalismin, Lapuan Liikkeen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen riveissä. Taistelu ateismia vastaan huipentui jatkosodassa: heränneet nuorukaiset lähtivät pyhään sotaan vapauttamaan suomensukuisia kansoja. AKS:läinen heimorakkaus paloi niin Kytömäkien kuin muiden heränneiden rinnassa: Karja, sekä Viena ja Aunus, oli heidän luvattu maansa.

Das 17. Jahrhundert mit der Mechanisierung des Weltbildes ist von zentralem Interesse fur die Geschichte der Naturzerstorung und der Unterdruckung der Frau. Als Teil der wissenschaftskritischen und okologisch-feministischen Diskussion zeigt die Autorin die Bedeutung der Religion und der Wissenschaft im Herrschaftsdenken auf. Das Neue liegt vor allem in der Erforschung der Idee des Tierischen als des Bosen: Wahrend die Renaissance allseits gegen das Tierische kampfte, wird jetzt das Tierische besonders in die Frau hineinprojiziert. Die Frau ist nicht nur tierisch, sondern sie wird sogar als das boseste aller Tiere angesehen. Zur Bezahmung der Frau gehorte die Vernichtung der Weiblichkeit, namentlich in ihrer Sexualitat, die als unersattlich erachtet wurde."