Maria Vainio-Kurtakko

Albert Edelfelt (1854-1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Edelfelt oli ilmiömäisen taitava maalari ja suvereeni valon kuvaaja. Hänen teoksissaan on talvipäivien kylmän kirkasta hohdetta ja kesäillan kuulautta, meren ylle nousevan myrskyn harmautta ja teatterivalojen säihkettä. Edelfelt oli moderni taiteilija, joka kuvasi niin kesähuviloiden herrasväen elämää ja muodikkaita kaupunkilaisia kuin työväestöä ja maaseudun kalastajia ja maanviljelijöitäkin. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.

The Ateneum Art Museum's new Albert Edelfelt exhibition catalogue presents the artist's production and activities, underlining the importance of his broad international circle of friends. Edelfelt, who travelled and painted in various parts of Europe, was a public favourite, seen in his day as the golden boy of Finnish art. He was an authority who spread the teachings of the so-called French school among Finnish artists. Edelfelt's art continues to fascinate. International interest has been spurred by the Edelfelt exhibition produced by the Ateneum Art Museum with the Petit Palais in Paris and the Gothenburg Museum of Art (2022-23). The abundance of research related to Edelfelt's art reflects his pivotal role in the history of Finnish art. This research has particularly flourished in the twenty-first century, as evidenced by this lavishly illustrated volume. The authors represent the cutting edge of current Edelfelt research: Marina Catani, Anne-Charlotte Cathelineau, Laura Gutman, Rainer Knapas, Anna Kortelainen, Petra Lehtoruusu, Marie-Sofie Lundström, Anne-Maria Pennonen, Kristina Ranki, Anna Ripatti, Hanne Selkokari, Patrik Steorn, Maria Vainio-Kurtakko and Leena Elina Valkeapää.

Albert Edelfelt (1854-1905) hör till Finlands mest älskade konstnärer. Han var en förnyare av konsten och friluftsmåleriet i Finland. Edelfelt var en fenomenalt skicklig målare och en mästerlig ljusskildrare, hans verk är fyllda av vinterdagens kalla, ljusa sken och sommarkvällens klarhet. Där finns dunklet under en storm som rasar över havet och glittret från estradens ljus. Edelfelt var en modern konstnär som avbildade sommarvillornas herrskapsliv och trendiga stadsbor lika väl som den arbetande befolkningen, landsbygdens fiskare och jordbrukare. Konsthistorikern och historikern Maria Vainio-Kurtakko skriver om Albert Edelfelts liv och verk i ljuset av tidens nordiska och europeiska sociala frågor.

Albert Edelfelt (1854-1905) on yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista. Hän sai uransa aikana myös kansainvälistä tunnustusta, toi ulkoilmamaalauksen Suomeen ja uudisti muutenkin Suomen taidekenttää. Edelfeltin monipuoliseen tuotantoon kuuluu muotokuvia, historiallisia aiheita, naturalistista kansankuvausta ja kansallismaisemia mutta myös Pariisin kaupunkielämän kuvauksia ja kepeitä rokokookuvia. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmassa on lukuisia Edelfeltin teoksia. Göstan pieni taidekirjasto on Serlachius-museoiden julkaisusarja, joka esittelee Gösta Serlachiuksen suosikkitaiteilijoita ja hänen kokoelmansa helmiä.

Vapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin avioliitto solmittiin aikana, jolloin uudet aatteet horjuttivat perinteisiä arvoasetelmia. Sukupuoliroolit, säädyllisyys ja naisten oikeus toteuttaa itseään tulivat keskustelun aiheiksi. Avioliitonkin merkitys oli muuttumassa taloudellisesta järjestelystä myös tunteen asiaksi. Ellan ja Albert olivat tietoisia sukuperinnön velvoitteista, mutta myös avoimia uusille ajatuksille. Heidän avioliittonsa vaikutti täyttävän ajan ristiriitaiset vaatimukset, mutta julkisivun takana se natisi liitoksissaan. Yhteiselossa oli iloa ja ystävyyttä, mutta myös ristiriitoja ja huolia. Modernin naisen pyrkimyksiä ja taiteilijan värikästä elämää oli vaikea sovittaa yhteen. Säädynmukaisen elämän ylläpito söi taloudellisia resursseja ja ympäröivä yhteisö asetti omat vaatimuksensa. Sovelias liitto on runsaasti kuvitettu, eloisa kertomus Euroopan metropoleissa ja helsinkiläisissä seurapiireissä liikkuvan parin elämästä sekä monisyinen kuva 1800-luvun lopun yhteiskunnasta.

Teos avaa näköaloja uusrokokoon maalaustaiteeseen ja asettaa ilmiön osaksi laajempaa 1700-luvun ihailua Ruotsissa ja Suomessa. Uusrokokoo ja sen pohjoinen muoto kustavilaisuus tunnetaan parhaiten sisustustyyleinä, mutta rokokooajasta ammentava maalaustaide ei ole aiemmin ollut taidejulkaisujen aiheena. Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman ja taide- ja kulttuurihistorioitsija Maria Vainio-Kurtakko nostavat asiantuntevissa artikkeleissaan esiin myös niitä kulttuurisia ja poliittisia taustoja, joita uusrokokoon taide ilmentää.

De bildade ett till synes lyckat fo¨rbund, men bakom kulisserna knakade det i fogarna na¨r en frama°tblickande kvinnas ambitioner och en konstna¨rs brokiga liv skulle anpassas efter omva¨rldens fo¨rva¨ntningar. Parets sja¨lvskrivna plats i Helsingforssocieteten och i de parisiska salongerna va¨ckte fra°gor om ekonomiska resurser, makt och social position. En skildring av ett a¨ktenskap i tiden, och samtidigt ett samha¨lle i miniatyr. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.