Marianna Finkenberg-Gluschkoff

Ilkikurinen kompassi kertoo kirjoittajan värikkäistä vaiheista eri kulttuurien vaikutuspiirissä. Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on monille tuttu television ensimmäisenä venäjän kielen opettajana, suomalaisen ikonimaalauksen pioneerina ja Siperian kielisukulaistemme elinolojen kuvaajana. Teos on jatkoa hänen lapsuudestaan kertovalle Pietarilainen polkuhevonen. Aiemmin hän on kirjoittanut viisi kirjaa ikonimaalauksesta, ikonien kielestä, ortodoksisista pääsiäisperinteistä sekä matkoistaan Siperiaan. Samat aiheet toistuvat tässäkin teoksessa. Se tutustuttaa lukijansa myös yliopistomaailmaan ja moskovalaiseen diplomaattielämään, vie retkelle saamelaisten ja Siperian suomensukuisten kansojen lisäksi myös tšuktšien ja eskimoiden pariin. Kirjoittajan elämän valintoihin vaikuttaneet ystävät, opettajat, kanssakulkijat ovat tekstissä elävästi läsnä. Teemana läpi tarinan kulkee ystävyyden ylistys.

Viisas ja lämmin kertomus moneen kulttuuriin kasvamisesta ja lapsuudesta sodanjälkeisessä Helsingissä. Pietarilainen polkuhevonen kuvaa kirjoittajan kasvua kolmen kulttuurin - suomalaisen, venäläisen ja suomenruotsalaisen - ristipaineessa. Kirjoittajan äidin suku on venäläis-saksalainen, sodassa kaatuneen isän suku suomenruotsalainen, ja hän on käynyt suomalaista koulua. Kertomus ulottuu varhaislapsuudesta ylioppilasikään ja ajoittuu 1940-50-luvuille. Samalla kirjoittaja luo elävää ajankuvaa sodanjälkeisestä Suomesta. Punaisena lankana läpi tarinan kulkee kaksi teemaa: menetetyn isän kaipuu ja oman etnisen identiteetin etsintä. Venäläisemigranttien mennyt maailma on erityisen lähellä kertojan sydäntä. Myös suomenruotsalainen ja kannakselainen karjalaisperinne ovat kertomuksessa vahvasti läsnä.