Marita Korpilinna

Kallion kasvatti Elsa luovii lapsuutensa hiljaisuuden täyttämässä kodissa. Äidistä hohkaavan kylmyyden keskellä isä on lämmönpilkahdus Elsan elämässä. Rakastettu, hyvän tuulinen ja hauska isä viettää kuitenkin paljon aikaa kodin ulko puolella, juomassa ja karkumatkoilla.Kesäisin Elsa lähetetään veljensä kanssa Lappeenrantaan Sylvi-tädin luokse, jotta sisarukset saisivat syödäkseen. Kesien aikana veli vapautuu perhe helvetistä, mutta Elsa ikävöi takaisin Kallioon. Vaikka Lintsin kaltseilla ei saa ottaa rauhassa aurinkoa, naapurit pyytävät kylään mitä erikoisimmin motiivein, eikä kaduilla vältytä laukauksilta ja puukotuksilta, Kalliossa ei käy aika pitkäksi.Marita Korpilinna on tamperelaistunut helsinkiläinen. Kalliossa hän vietti ensimmäiset kolmekymmentä vuottaan. Korpilinna on kirjoittanut vuodesta 2009 lähtien. Muutaman huonon runon kirjoitettuaan hän totesi, että selkeä proosa on enemmän hänen aluettaan.Korpilinna on aiemmin julkaissut eläinaiheisia kirjoja (2012-2020). Mykkäkoulu on hänen ensimmäinen ihmishahmoja sisältävä romaaninsa.

Voiko tavallinen pikkukaupungin kottarainen omistaa Fabergé-munia? Kyllä voi, jos isoäiti on sattunut olemaan töissä Venäjän hovissa, ja jättänyt tsaarittarelta lahjaksi saamansa munat perinnöksi.Entä voiko hevosen valita pormestariksi? Kyllä vain, Hevonlinnassa se on mahdollista. Aina ei tosin voi etukäteen tietää, mitä valinta tuo tullessaan.Kun Kaisa Kottaraisen kallisarvoiset Fabergé-munat katoavat, herää kysymys, itääkö Hevonlinnan idyllissä rikoksen siemen?Yksi ja toinen haluaa Kaisan Fabergé-munien omistajaksi, hyvällä, pahalla tai rahalla. Tarjokkaita riittää, muiden muassa kauhistuttava Pietarin myyrämafia.Hevonlinnasta Berliinin munanäyttelyn kautta Pietariin käy Fabergé-munien tie. Kaisan kanssa munajahtiin lähtee muuan salaperäinen kärppäkreivi. Löytyvätkö munat?Kaikenkarvaiset eläinmaailman edustajat pitävät huolen siitä, ettei lukijan aika tule pitkäksi, jännitystä ja nopeita käänteitäriittää kirjan alusta loppuun saakka.

Tsaarin aarre on humoristisen eläinvanhustrilogian viimeinen osa. Tällä kertaa Eläinten vanhainkodin asukkaat seikkailevat itäisessä naapurimaassa. Tiedossa on jälleen nopeita käänteitä ja konnankoukkuja, jännitystä ja romantiikkaa. Saako vanha vihollinen Korppikotka vihdoin voiton vanhuksista? Ja mitä haluaa vanhuksista naapurimaan ylipäällikkö Nikolai Näätä? Tilanteita riittää tässäkin osassa, jaksavatko vanhukset vielä sinnitellä ja saavatko he vihdoin rauhan?

Tapaamme jälleen Eläinten vanhainkodin asukkaat. Mukana ovat vanhat tutut herrasmieskoira, aatelinen vuohi, ikivanha kilpikonna, tähtijuoksijaruuna, karjalaiskalkkuna, ravintoloitsijasimpanssi sekä tietenkin vanhainkodin emäntä Strutsi Karhu-puolisoineen ja keittiössä vilistävine rottakokkiapulaisineen.Tällä kertaa eläimet joutuvat lähtemään evakkomatkalle vanhainkodin peruskorjauksen ajaksi. Mutta minne vanhukset voisivat mennä? Eläinten miettiessä tätä sattuma tulee apuun. Karhun velipoika Merikarhu jättää testamentissaan Karhulle perinnöksi rahtilaivan, jolla eläimet lähtevät seilaamaan maailman vesiä. Päämäärää ei sen kummemmin ole, sinne mennään, mihin kuono tai nokka sattuu osoittamaan.Laivamatkasta ei tule aivan niin rauhallinen ja idyllinen kuin aluksi voisi kuvitella. Vanhukset joutuvat kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin seikkailuihin. Ja matkalta tarttuu mukaan uusia tuttavuuksia, koska vanhusten on mahdotonta jättää auttamatta pulaan joutuneita eläimiä...Vanhuksilta kysytään jälleen hermoja ja kestävyyttä, sillä vanha arkkivihollinen Korppikotka ilmestyy kostonhimoisena vaanimaan heitä. Eikä siinä kaikki, myös Hylkiö-Hai sekä Sisilian saalistajat vetävät pinnaa tiukalle. Vanhukset ovat kuitenkin sitkeää sorttia ja apuakin tulee yllättävältä taholta.Väittääkö joku, että vauhti hidastuu vanhetessa? Eläinten vanhainkodin asukkaat eivät usko siihen, koska heidän elämässään on vauhtia ja jännitystä sekä - tietenkin - romantiikkaa...

Tämä on humoristinen tarina reippaista eläinvanhuksista, jotka eivät jää ihmettelemään kohdatessaan vastoinkäymisiä, vaan toimivat. Ja koska vakaviakaan asioita ei elämässä voi välttää, niin myös tässä tarinassa elämän ja kuoleman kysymykset ovat läsnä. Eläinten vanhainkodissa ja sen ulkopuolella sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Siitä pitävät huolen sekä vanhukset itse että muuan kammottava korppikotka kätyrihaukkoineen. Eläinvanhukset käyvät raveissa, perustavat bändin, rakastuvat, suuttuvat ja leppyvät. Mitenkä vain, mutta kaveria ei jätetä. Muistutammeko me ihmiset näitä eläimiä vai he meitä? Arkipäiväisten kommellusten lisäksi vanhukset joutuvat taistelemaan vanhainkodin säilymisestä. Kuinka mahtaa käydä? Menetetäänkö vanhainkoti, vai pitääkö vanhusten rintama? Saanko esitellä, seurassanne on mm. herrasmieskoira, aatelinen vuohi, strutsi, ikivanha kilpikonna, karhu, tähtijuoksijaruuna, karjalaiskalkkuna, kissa, ravintoloitsijasimpanssi ja muita tarinaan kuuluvia omaleimaisia otuksia.