Marja-Liisa Sarkki

Kaarle Kustaa Matinpoika ja Maija Loviisa Kaarlentytär tulivat vuonna 1875 torppareiksi Kauvatsan kirkon Sarkkiin ja ottivat tämän sukunimekseen. Länsi-Suomessa ei tuohon aikaan ollut periytyviä sukunimiä. Tämä kirja kertoo yhden Sarkki-nimisen suvun tarinan, lähtien näistä kantavanhemmista sekä heidän jälkeläisistään. Sukutarinassa keskitytään ensisijaisesti kolmeen vanhimpaan sukupolveen. Seuraavista sukupolvista on tietoa vain lyhyesti, sillä joukko on kasvanut niin suureksi ja hajaantunut eri puolille Suomea ja osa myös ulkomaille. Vaikka Sarkin torpan lapsia ei koulutettu - pojat saivat käydä kansakoulun ja tytöt kiertokoulun - kaikki hankkivat itselleen hyvän ammatin tai ryhtyivät yrittäjiksi. Seuraavan sukupolven lapsista useimmat saivatkin jo laajemman koulutuksen ja he toimivat useilla elinkeinoelämän aloilla, monasti varsin vaativissa tehtävissä. Suvusta lähdettiin myös siirtolaisiksi Amerikkaan ja traagisia kokemuksia kertyi myös oleskelusta Neuvosto-Karjalassa. Sarkin suvun tarina kertoo osaltaan matkasta torpparien Suomesta hyvinvointivaltioksi. Kirjoittaja Marja-Liisa Sarkki on kantavanhempien vanhimman pojan Evertin pojanpojan vaimo. Hän on eläkkeellä oleva kauppatieteiden maisteri, jonka harrastuksiin kuuluu mm. sukututkimus ja mikrohistoria. Hän on työskennellyt ulkomaankaupan koulutuksen ja siihen liittyvän kustannustoiminnan parissa, kirjoittanut ja toimittanut lukuisia opas- ja käsikirjoja, sekä 2010-luvulla kaksi lähihistoriaan liittyvää tietokirjaa ja vastaavan tyylisen sukukirjan Savupirtistä salonkeihin äidinäitinsä suvusta.

Hauholainen savupirttiin vuonna 1826 syntynyt renginpoika Kalle Näsman kouluttautui räätäliksi ja sai taitavana ammattilaisena pitäjänräätälin arvon. Hän sai vaimonsa Augustan os. Öström kanssa seitsemän lasta, joista kolmella oli yhteensä 18 aikuiseksi selvinnyttä jälkeläistä. Suvun kolmas polvi suoritti elämätyönsä itsenäisen Suomen elinkeinoelämän eri sektoreilla ja moni heistä kohosi huomattavaan asemaan yhteiskunnassa. Tämän mahdollisti kolmannen polven lasten, myös tyttärien, saama hyvä koulutus, joka oli 100 vuotta sitten harvojen etuoikeus. Kirja kertoo paitsi suvun jäsenten elämänvaiheista myös tärkeistä Suomen historian tapahtumista, ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja henkilöiden toimintaan liittyvien asioiden taustoista. Kirjasta käy ilmi, miten valtavasti tavallisten ihmisten elämisen puitteet ovat muuttuneet kirjan kuvaaman noin 150 vuoden aikana. Kalle ja Augusta Näsmanin jälkeläisten elämäntarinat kertovat samalla monien suomalaisten tunnettujen kulttuuri- ja liike-elämän sukujen kuten Aallon arkkitehtipariskunnan, Karlströmien, Korpivaarojen, Niemistöjen ja Waltarien vaiheista. Pääosin suvun jäsenten albumeista löytyneet kuvat havainnollistavat tarinaa. Kirjoittaja Marja-Liisa Sarkki edustaa suvun viidettä polvea. Hän on eläkkeellä oleva kauppatieteiden maisteri, jonka harrastuksiin kuuluu mm. sukututkimus ja mikrohistoria. Hän on työskennellyt ulkomaankaupan koulutuksen ja siihen liittyvän kustannustoiminnan parissa, kirjoittanut ja toimittanut lukuisia opas- ja käsikirjoja sekä 2010-luvulla myös kaksi lähihistoriaan liittyvää tietokirjaa.