Tässä kirjassa Marja Saarenheimo tutkii minuuden ja muistin suhdetta ja kysyy, mikä minuudessa on menneisyyttä ja mikä tulevaisuutta, mikä totta ja mikä kuvitelmaa, mikä sisäistä ja mikä ulkoista, mikä ainutkertaista ja mikä kollektiivista:”Tutkin äskettäin kirjakaupassa kotimaisen kaunokirjallisuuden uutuuspöytää ja lueskelin romaanien takakansitekstejä. Törmäsin yhä uudestaan muistoihin; kadonneisiin, viiltäviin, hajalle repiviin muistoihin, mutta myös sellaisiin, jotka viitoittivat tietä päähenkilön sisimpään tai jopa siirtyivät sukupolvelta toiselle. Vaikuttaa siltä, että me ihmiset olemme tavan takaa hukassa itsemme kanssa tai etsimässä tietä itseemme. Kyselemme, keitä me pohjimmiltaan olemme, mitä haluamme elämältä, mitä pitäisi haluta ja mistä suunnasta vastauksia olisi viisasta etsiä. Olemme itsellemme arvoituksia emmekä tiedä, kuinka ratkaista ne. Monesti katseemme kääntyy muistoihin ja menneisiin kokemuksiin.” Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo tarkastelee kirjoissaan muun muassa vanhenemista ja muistamista.
