Marjatta Palander

Henna Massisen, Marjatta Palanderin ja Vesa Koiviston kirjoittama Tävvel kielel. Raja-Karjalan murrelukemisto sukeltaa rajakarjalaiseen kieleen ja elämänmenoon. Murrelukemisto pohjautuu 1960- ja 1970-luvuilla äänitettyihin haastattelutallenteisiin, joiden kertojat ovat syntyneet vuoteen 1944 asti Suomeen kuuluneissa Raja-Karjalan pitäjissä. Murrenäytteitä on Ilomantsin itäkylistä, Korpiselästä, Suistamolta, Impilahdelta, Suojärveltä ja Salmista yhteensä runsaan 17 tunnin verran. Näytekokoelma tarjoaa monipuolisen kuvan rajakarjalaisesta elämänmenosta aina 1800-luvun lopulta sodanjälkeisiin evakkoaikoihin saakka. Kertojat muistelevat kylien arkea ja juhlaa, erikoisia sattumuksia, värikkäitä henkilöitä ja joskus järkyttäviäkin omakohtaisia kokemuksia. Kokoelma paljastaa, millaista karjalaa on puhuttu Ilomantsin suomalaismurteiden naapuruudessa ja toisaalta idempänä lähellä vanhaa Venäjän rajaa. Karjalan kieli on tällä hetkellä tienhaarassa. Karjala on aina ollut elävä käyttökieli, mutta nykyajassa elääkseen se tarvitsee välttämättä tuekseen uusia elementtejä: uusia puhujia ja kirjoittajia, uusi käyttöyhteyksiä ja samalla kielen päivitystä ja ajantasaistusta nykyhetkeen, myös ihmisten ajattelussa ja asenteissa. Karjalan kieli voi elpyä tai pelastua vain yhteisöllisyyden, yhteishengen ja yhdessä tekemisen kautta. Nyt ilmestyvän murrelukemiston avulla nykykarjalan puhujat voivat opiskella ja vahvistaa omaa kieliosaamistaan. Murrelukemiston haastattelut on litteroitu karkeahkolla foneettisella tarkekirjoituksella, mikä mahdollistaa tekstien käytön sekä kielitieteellisiin tarkoituksiin että karjalan kielestä muuten kiinnostuneiden lukemistoksi. Kirjassa on harvinaisimpia sanoja sisältävä sanahakemisto, ja sanojen merkityksenselityksiä on lisätty myös itse teksteihin. Kirjan murrenäytteet ovat kuunneltavissa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta (https://urn.fi/URN:NBN:fi:kotus-202362).

This volume considers the linguistic borders between a language and a dialect as well as the administrative, cultural, and mental borders that affect the linguistic ones. The articles approach mental borders between dialects, dialect continua, and areas of mixed dialect, language ideologies, language mixing, and contact-induced language change. Karelian receives particular attention, being examined from multiple perspectives with attention to variation, maintenance, and the dialect perceptions of its speakers. Together, the articles paint a picture of multidimensional, multilingual, variable, and ever-changing linguistic reality where diverse borders, boundaries, and barriers meet, intertwine, and cross each other. The combination of the articles also aims to cross disciplinary and methodological borders and present new perspectives on earlier studies. .

Miten murteista puhutaan ilman murteentutkijoiden käsitteitä ja termejä? Mitä piirteitä murteista tunnistetaan, ja millaisia ominaisuuksia niihin liitetään? Teos kertoo muun muassa, mitkä murteet kuulostavat vahvoilta tai naismaisilta ja mitä tarkoitetaan d-sokealla ja h-vikaisella. Yleistajuinen kirja paljastaa, miten värikästä arkikielinen keskustelu murteista on. Tekstiä havainnollistavat runsaat sitaattiesimerkit kirjallisista kyselyistä tai suullisista haastatteluista. Sanakirjamuotoon järjestetty aineisto on käytettävissä sähköisesti osoitteessa http://kielikampus.jyu.fi/mitenmurteistapuhutaan.

Suomen aluemurteet ovat varsinkin 1900-luvun puolivälin jälkeen maassamuuton ja kaupungistumisen yleistyttyä lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti edelleen ajankohtainen puheenaihe: kielenkäyttäjät havainnoivat ja kommentoivat jatkuvasti murre-eroja. Kielitieteessä on alettu tutkia tavallisten ihmisten murre- ja kielikäsityksiä, mikä on synnyttänyt uuden tutkimussuuntauksen, kansanlingvistiikan. Monipuoliseen haastatteluaineistoon perustuva teos selvittää, millaisia mielikuvia murteet herättävät suomalaisnuorissa ja miten he eri murteisiin asennoituvat. Aineisto on kerätty Pohjois- ja Etelä-Karjalasta sekä pääkaupunkiseudulta. Teos antaa tietoa siitä, mitä piirteitä aluemurteisiin liitetään ja kuinka niistä puhutaan. Aineisto paljastaa myös, vaikuttaako maantieteellinen tausta nuorten murrekäsitykseen ja mistä nämä käsitykset ovat peräisin. Marjatta Palander on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.

Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestäAinutlaatuisessa tutkimuksessa on seurattu yhden enonkoskelaismiehen puhekielen muuttumista 7:stä 37 ikävuoteen ulottuvalla aikajaksolla. Aineistona ovat kuuden vuoden välein nauhoitetut haastattelut, joita verrataan seuruuoppaan lähisukulaisten kielennäytteisiin ja vanhaan paikallismurteeseen. Tutkimus osoittaa yksityiskohtaisesti, miten itäsuomalaisen maaseutumurteen kehitys näkyy yksilön kielessä iän myötä. Tarkasteltavana on kaikkiaan runsaat kahdeksankymmentä äänne-, muoto- ja lauserakenteen sekä sanaston piirrettä.