Kotiarkistoani työstäessäni minulle on selvinnyt, että yksi sukujuurakkoni haara ulottuu aina 1500-luvun vanhaan Helsinkiin. Kaikki isovanhempani muuttivat pääkaupunkiin jo 1800-luvulla. Kuvaukseni tässä teoksessa päättyy vuoteen 1920, jolloin muun sukuni muuttoliike Helsinkiin oli vielä verkkaisaa. Isovanhempieni ja vanhempieni silmin olen saanut nähdä monia historiamme tapahtumia ja ilmiöitä sisältäpäin. Tällaisia ovat sosiaalinen eriarvoisuus, kielikysymykset,kansalaissota ja partioliike. Vanhempani elivät lapsina lähekkäin eteläisessä Helsingissä, mutta perhetaustansa vuoksi kuitenkin kaukana toisistaan. Kirja käsittelee Suomen ja Helsingin kulttuurihistoriaa tekijän sukulaisten ja tuttavien omien kokemusten pohjalta. Tekijän käytettävissä on ollut paljon kirjeitä, päiväkirjoja ja valokuvia, joita teoksessa on julkaistu 185. Kirjasta voi ammentaa tietoja useiden sukujen vaiheista. Tätä helpottaa melko mittava luettelo teoksessa esiintyvistä henkilöistä. Luettelon sukunimiä ovat mm. Boije, Blom, Chydenius, Colliander, Eklund, Freese, Forsten, Hällström, Ignatius, Ingervo, Ingman, Poijärvi, Uschakoff, Vallinkoski ja von Willebrand. Kirjassa käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat myös mm.- muuttoliike Helsinkiin 1800-luvulta alkaen- Helsingin keskusta 1800- ja 1900-luvulla ja pääkaupungin kasvu - pohjoiseen- kielikysymykset- Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 15- ja 16-vuotiaitten nuorten kokemana- NMKYn toiminta- partioliikkeen alkutaival- kameraseurojen alkutaival- esperanton harrastuksen tulo Suomeen- tyttöjen koulutuksen kehittyminen- eri sosiaalisten ryhmien elämä- Valkonauhan lastenkodin toiminta
