Marjut Aikio

Valovoimainen taiteilija on poissa, mutta Särestössä ilvekset soittavat huilua, riekon kuutilosilmä katsoo tulijaa tarkasti ja taivaanjaara saa toisen elämänsä. Elämäkerrallisessa teoksessa sukulaiset, ystävät ja aikalaiset avaavat uusia ikkunoita Reidar Särestöniemen (1925-1981) elämään aiempaa kirjallisuutta syvemmin. Valtaosa runsaasta kuvituksesta on ennen julkaisematonta. Matti Aikion värivalokuvat Särestön pihapiiristä ja luonnonympäristöstä ovat portti taiteilijan pohjoiseen valo- ja värimaailmaan. Emeritaprofessori Marjut Aikion mukaansatempaava kuvaus taiteilijasta taustoineen pohjautuu paljolti ennen käyttämättömään tutkimusaineistoon. Kirjan uudistettu toinen painos julkaistiin Reidar Särestöniemen syntymän satavuotispäivänä 14.5.2025 Särestössä. Ensimmäinen painos oli julkaistu 2005 (vuosia sitten loppuunmyyty).

Nils-Aslak Valkeapää - Ailu, Àillohaš (1943-2001) - oli tunnettu runoilija, muusikko, kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja, alkuperäiskansa-aktivisti, poliitikko. Monitaituri. Luonnonsuojelija ja saamelaisen luontofilosofian esiin nostaja. Ailu eli huikean elämän. Huikeat ovat myös sukujuuret ja perhesuhteet, jotka antavat osaltaan selityksen sille, miksi Ailu oli sellainen kuin oli. Matka puolinomadista, jutavasta porosaamelaisesta kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi ei ollut mutkaton. Se näkyy myös esikoiskirjan, Terveisiä Lapista -pamfletin moninaisissa vaiheissa. Ailu kuului kahteen vähemmistöön: saamelaisiin ja homoihin. Hänen taiteilijaidentiteettiinsä vaikuttivat merkittävästi mentorirakastajat Kaj Franck ja Reidar Särestöniemi. Jälkipolvet eivät ole nähneet - tai eivät ole halunneet nähdä - Ailua heistä kummankaan elämässä. On käynyt niin kuin saamelaisille usein käy. Sen Ailu kiteytti itsekin pääteoksessaan: emmehän me ole edes olemassa me olemme maanalaisia me olemme näkymättömiä meidän lävitsemme voi kävellä Kodasta maailmalle on kolmiosaisen Valkeapää-elämäkertasarjan ensimmäinen osa.