Marjut Haimila

Tonttu Linttaläntällä on ongelma. Tänä vuonna lunta ei ollut satanut lainkaan. Maa oli paljas, eikä taivaalla näkynyt ainuttakaan lumipilveä. Onneksi tontuilla oli varasuunnitelma, salainen lumikone, joka pystyi tekemään lunta silloin, kun sitä eniten tarvittiin. Mutta lumikone toimi vain yhdellä tavalla: se sai voimansa ihmisten toiveista, sellaisista toiveista, joissa toivottiin sydämen pohjasta, että sataisi lunta. Nyt toiveita oli kuitenkin liian vähän, joten lumikone ei jaksanut käynnistyä. Mutta sitten Linttalänttä muisti vanhan tonttujen tarinan: Jos löytyy yksi ihminen, joka toivoo lunta enemmän kuin kukaan muu, lumikone herää eloon. Se oli tontun ainoa mahdollisuus. Hänen täytyi löytää tuo erityinen henkilö. Joku, joka rakasti lunta niin paljon, että pelkkä ajatus lumisateesta sai silmät loistamaan. Jos Linttalänttä löytäisi hänet ajoissa, reki saisi lumensa, Joulupukki pääsisi matkaan ja koko joulu olisi pelastettu. Ja niin tonttu Linttalänttä lähti rohkeasti seikkailuun, etsimään sitä yhtä ainoaa, joka voisi tuoda lumen takaisin Korvatunturille.

Raakel ja Anu ovat odottaneet kuumeisesti koko kesän, että koulu alkaisi, vihdoinkin oltaisiin ekalla. Opittaisiin kirjoittamaan, laskemaan ja puhumaan vierasta kieltä, englantia. Ekaan kouluvuoteen sisältyy kuitenkin paljon muutakin, niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. He tekevät koulutehtäviä, leikkivät ja tulkitsevat aikuisten maailmaa oman näkemyksen kautta. Millaisia tunteita herää aikuisissa ja lapsissa, kun sattuu ja tapahtuu ei toivottuja asioita. Ovatko aikuiset aina silloin vihaisia? Raakel ja Anu pohtivat mm. kiusaamista ja erilaisuutta, sekä kokevat ensirakkauden tuskan. Kirjan tarinoiden kautta aikuiset ja lapset voivat yhdessä pohtia, millaisia tunteita todellisuudessa erilaiset tilanteet herättävät. Lisäksi kirjan teemat voivat avata keskusteluja ihmisten erilaisuudesta. Uskon, että kirja tuo iloa lukijalleen sekä saa ajattelemaan, miltä maailma voi näyttäytyä lasten silmin.