Markku Jokisipilä

SS-mies Jorma Laitisen autenttiset päiväkirjat julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Ne tarjoavat yksilön näkökulman erikoiseen historiamme vaiheeseen, jossa osana Suomen välirauhan aikaista ulkopolitiikkaa valtio siunasi hiljaisesti vapaaehtoisten lähdön sotilaskoulutukseen Saksaan ja jatkosodan alettua heidän jäämisensä taistelemaan saksalaisissa SS-joukoissa itärintamalle. Laitisen päiväkirjamerkintöjen rinnalla teoksessa kulkee laajempi sodan ja SS-miesten kuva. Suurlähettiläs Jari Vilen ja professori Markku Jokisipilä asettavat päiväkirjoissa kuvatut kokemukset sodanaikaisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehykseen. Kirja sisältää Laitisen päiväkirjat lyhentämättöminä. Ne on kirjoitettu sen hetkisessä tilanteessa ja tunnelmassa, eikä niitä ole sensuroitu tai korjattu jälkikäteen. Ne tarjoavat autenttisen kuvauksen kaukana kotoaan vieraan maan armeijassa olleen rivisotilaan arjesta. Päiväkirjojen sivulta välittyvät niin kirjoittajan nuoruus, viattomuus ja vilpittömyys kuin kasvava katkeruus, turhautuneisuus ja sotaväsymys. Laitisen päiväkirjamerkinnät siitä, miten saksalaiset kohtelivat sekä juutalaisia että muuta paikallisväestöä ja sotavankejaan, ovat karuudessaan pysäyttäviä, mutta kertovat myös siitä järkytyksestä, jota suomalaiset vapaaehtoiset kokivat kaikesta näkemästään. Kirja kuvaa ansiokkaasti sitä poliittista prosessia, joka johti siihen, että Laitinen ja 1 400 muuta miestä matkustivat Saksaan keväällä 1941. Lopulta näistä miehistä tuli kasvava painolasti Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden muuttuessa.

Syväluotaava tietokirja Suomen kiistellyimmästä puolueesta ja sen johtajasta. Ovatko perussuomalaiset uhka demokratialle vai osoitus sen toimivuudesta? Suomen kohutuin ja pelätyin poliittinen liike tunnetaan heikosti. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kertoo, millaisesta puolueesta on kyse. Mikä on perussuomalaisten ideologia, mitkä ovat puolueen tavoitteet, ja miksi sitä äänestetään? Kuvatessaan perussuomalaisuutta ja sen taustaa Jokisipilä purkaa suomalaisten puolueiden kannatusmuutosten syitä. Kirjallisten lähteiden ohella teos pohjautuu Jussi Halla-ahon harvinaisiin haastatteluihin.

Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle. Jääkiekolla on Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita. MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita. Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten. Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista. Koko kansan leijonat kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi. Kirjan tekijät ovat professori Markku Jokisipilä, FT Jouko Kokkonen, FM Kalle Rantala ja dosentti Ossi Viita. Lisäksi teoksessa on jääkiekkoasiantuntijoiden erityisartikkeleita.