Markku Mantila

Markku Mantilan itsenäinen uutuusteos jatkaa Mantilanmäen väen elämästä kertovaa tarinaa, joka alkoi kiehtovasti kirjassa On toinenkin polku taivaaseen. Voisiko kaiken selittää sattumalla? Kohtalolla? Että tähdet vain asettuivat sopivasti ja tekivät elämästä sellaisen kuin siitä tuli. Ilman että siihen kykeni itse vaikuttamaan. Mikään Peräseinäjoella ei ole kuin ennen. Nuoret karkaavat kaupunkeihin, maatalouteen perustunut maaseutu on mennyttä ja Suomi ottaa ensimmäisiä askelia kansainväistymisen tiellä. Kekkosen aika päättyy. Poliitikkona menestynyt Allan Lauttamus vedetään syvemmälle politiikan syövereihin. Menestyksen mukana tulee kateutta, pahantahtoisuutta ja juonittelua, jotka haastavat Lauttamuksen etiikan ja arvot. Rovasti Edvin Helle päättää selvittää tilit menneisyytensä kanssa ja saa apua ratkaisulleen haudan takaa. Peräseinäjoen Putki ja Metalli ohittaa oman kuolemanlaaksonsa palkkaamalla nuoren ja rämäpäisen naisjohtajan. Peräseinäjoki ehtii 1980-luvulle, ja pienen eteläpohjalaiskunnan juurevat hahmot koettavat sopeutua ympäröivän yhteiskunnan kiihtyvään muutokseen. Menneisyys kiusaa yhtä lailla Lauttamusta, rovasti Hellettä kuin rehtori Larvalaakin. He kaikki joutuvat kohtaamaan haamunsa ja pohtimaan, mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää. Markku Mantila on Seinäjoella ilmestyvän Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja. Hän on työskennellyt useissa viestinnän tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Mantilan esikoisromaani On toinenkin polku taivaaseen julkaistiin syksyllä 2018.

”Hajotetaan se kokonaisuus johon vihollinen luottaa.” - Sun TzuKokeneet asiantuntijat avaavat näkymän valtiollisen viestinnän varjoisaan maailmaan, missä mikään ei ole sitä miltä näyttää. Vahingollisella informaatiolla koetetaan saastuttaa se, mikä on meille arvokasta ja luo yhtenäisyyttä. Tavoite on saada meidät tekemään itsemme kannalta vahingollisia päätöksiä kyseenalaistamalla demokratiakäsitys, oikeus valtio, perusvapaudet ja päätöksentekijät. Teos kertoo, miten modernin viestintäteknologian keinoin vieraat toimijat koettavat houkutella meidät käyttäytymään haluamallaan tavalla. Se selittää kansantajuisesti esimerkkejä apuna käyttäen, miten vääristeltyä ja valheellista informaatiota levitetään ja mihin sillä pyritään. Eivätkä vanhatkaan ulkopuolisen vaikuttamisen tavat ole unohtuneet. Kirjassa tuodaan ensi kertaa julkisuuteen suomalaisen diplomaatin agenttitarina Madridista parin kymmenen vuoden takaa. Olemme ajassa, jossa mikä tahansa näkemämme voi olla valheellista ja jossa kenen tahansa henkilö ja ääni voidaan kaapata palvelemaan vihamielistä toimintaa. Jo nykyiset tekoälytyövälineet riittävät tähän. Kirjan kirjoittajat Markku Mantila ja Jouni Mölsä ovat toimineet monen muun tehtävän ohella Suomen valtiollisen viestinnän huipputehtävissä, Mölsä tasavallan presidentin viestintäpäällikkönä, Mantila valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Varmaa on, että jokaisella polulla on loppunsa. Mantilanmäen tutut, värikkäät hahmot puntaroivat ikääntyessään valintojaan. Oikean ja väärän välinen raja on sittenkin pelkkä veteen piirretty viiva. Kaikella on alkunsa, kaikella on loppunsa. Suomi kokee maailmalle avautumisen nurjan puolen. Talouskriisi, Neuvostoliiton ja idänkaupan romahtaminen sekä kädenvääntö EU:sta kitkevät lintukodosta sen viimeisetkin jäänteet, myös Mantilanmäeltä. Idyllisen maaseudun sijaan näkymänä on hylätty talo, villiksi kasvanut pelto tai nurmettunut tie. Uusi aika on osalle peräseinäjokelaisista mahdoton hyväksyä. Lukuromaani Nurmettuva tie, päättyvä polku on Markku Mantilan Peräseinäjoki-trilogian viimeinen, itsenäinen osa. Mantilanmäen tarina alkoi vuonna 2018 julkaistussa Mantilan esikoisromaanissa On toinenkin polku taivaaseen ja jatkui kaksi vuotta myöhemmin julkaistussa romaanissa Joku voisi kutsua sitä kohtaloksi. Trilogian kolmas osa tuo tarinan vuoteen 2000. Tutustu tästä lukunäytteeseen

Voi tässä maailmassa kaikesta huolimatta käydä hyvinkin! Allan Lauttamus on 27-vuotias rakennusmies Peräseinäjoen Mantilanmäellä. Sattumien summana kylän postilaatikkorykelmä sijoitetaan hänen talonsa kupeeseen. Lauttamuksen pihapiiristä kehittyy maalaiskylän keskus ja Lauttamuksesta itsestään kylän uskottu mies. Eletään presidentti Urho Kekkosen mahdin huippuaikaa 1960-luvun lopulla. Kotimaan valtapoliittinen vääntö ja arjesta selviytyminen heijastuvat jopa pienen maalaiskunnan pieneen elämään. Postilaatikoilla riidellään ja sovitaan, surraan ja iloitaan. Mantilanmäen asukkaat pitävät huolen siitä, että kenenkään aika ei käy pitkäksi. Lauttamuksen naapureina on viisaita emäntiä, kulmikkaita isäntiä, stalinisteja, työläisiä, juoppoja, elämänkolhimia, pettäjiä ja petettyjä. Sodista on jo parikymmentä vuotta, mutta niiden varjo yltää yhä kyläläisten arkeen. Toisaalta moderniksi kansakunnaksi muuttumisen ensimmäiset merkit näkyvät jo. Suomi, ja Mantilanmäki sen osana, ryhtyy rakentamaan itseään opin ja sivistyksen päälle. Mantilanmäen tarina on tuttu eri puolilta Suomea. Kirjan hahmot ovat kursailemattomia ja karuja, toisaalta maalaisjärkisyydessään eteviä ja huumorissaan verrattomia. Kylässä koetaan voittoja, tappioita, intohimoa, tuskaa ja suunnatonta riemua. Markku Mantilan esikoisromaani kuvaa Suomea ja suomalaisuutta. Harmaan arjen yläpuolella loistaa sammumaton usko parempaan. Omaan kohtaloonsa voi vaikuttaa. On toinenkin polku taivaaseen. VTM, MSc. Markku Mantila toimii viestintäkonsulttina perustamassaan viestintätoimisto Commanti Oy:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt valtioneuvoston viestintäjohtajana, sanomalehti Kalevan ja sitä ennen sanomalehti Pohjalaisen vastaavana päätoimittajana sekä ulkoministeriössä. Mantila on palvellut diplomaattina Suomen suurlähetystöissä Etelä-Koreassa ja Espanjassa. Hän harrastaa musiikkia, huumoria, liikuntaa ja lukemista.