Markku Mattila

Nyky-Suomen ja Latvian alueet ovat hyvin pitkään olleet kosketuksissa toistensa kanssa. Kosketus on aikojen saatossa voimakkuudeltaan vaihdellut, mutta se ei ole koskaan tyystin katkennut. Ollessaan nyt Euroopan unionissa molemmat kansakunnat ovat taas osa yhtä suurempaa poliittista kokonaisuutta, kuten asia oli myös Ruotsin suurvaltakaudella ja Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan aikana. Nykyisellään Suomessa asuu noin pari tuhatta latvialaista. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Osassa I luodaan yleiskuva Suomen ja Latvian suhteisiin halki aikojen. Osa II käsittelee Suomessa asuneiden latvialaisten historiaa pieninä tarinoina ennen kaikkea henkilökuvien kautta. Teos valottaa latvialaisia ja latvialaisuutta Suomessa kahdella tasolla: suurten tapahtumien ylätasolla ja toisaalta yksityisten ihmisten kokemuksen ja elämäntarinoiden tasolla.

Suomeen suuntautuvan maahanmuuton tutkimus on tähän mennessä keskittynyt käsittelemään suuria kaupunkeja. Usein tarkastelua on myös rajattu esimerkiksi joihinkin etnisiin ryhmiin, nuoriin tai naisiin. Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajat on kokonaisesitys pääosin maaseutumaiselle alueelle asettuneista tulijoista. Julkaisussa selvitetään, mistä syistä tulijat ovat saapuneet Etelä-Pohjanmaalle, millaisia he ovat väestöllisesti ja miten he ovat kotoutuneet. Kotoutumista tarkastellaan työllistymisen, suomen kielen taidon, sosiaalisten suhteiden, yhteiskunnallisen osallistumisen, palveluiden, kantaväestön suhtautumisen sekä asumisen kautta. Huomiota kiinnitetään myös viihtymiseen, kotiutumisen ja kotoisuuden kokemukseen. Mitkä asiat kiinnittävät tulijoita Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle? Tutkimus nojautuu sekä postikyselynä että teemahaastatteluina kerättyyn materiaaliin. Keskeinen havainto on, että maahanmuutossa on kyse yksittäisistä persoonallisista ihmisistä ja heidän ainutkertaisesta elämästään uusina suomalaisina.

Suomessa on ollut asutusta jo yli 10 000 vuotta. Mistä tänne on tultu ja keitä tulijat ovat olleet? Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö, sillä periaatteessa olemme kaikki maahanmuuttajien jälkeläisiä. Suomen maahanmuuton historia luo yleiskuvan siitä, mistä tulijat ovat lähteneet, kuinka he ovat kehittäneet suomalaista yhteiskuntaa ja miten he ovat sopeutuneet siihen. Suomalaisen teollisuuden ja kaupan sekä hallinnon juuret juontavat pitkälti maahanmuuttajien tuomaan tietämykseen ja heidän innovaatioihinsa aina ruotsalaisista linnanherroista eurooppalaisiin teollisuusmiehiin. Kirjassa pohditaan myös 1900-luvun lopun ja 2000-luvun maahanmuuton vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Teoksen kirjoittajat ovat FT, dosentti Markku Mattila ja FT Ari Haasio. Mattila työskentelee Siirtolaisuusinstituutin vastaavana tutkijana ja Haasio Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettajana. Kumpikin on kokenut tutkija ja tietokirjailija.

Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin. Se pohtii riitin ja rituaalin sekä tavan ja rutiinin eroja ja yhtäläisyyksiä havainnollisesti ja runsain esimerkein. Mitä säännöllisesti toistuvia rituaaleja meillä on? Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi? Teoksen kirjoittajat FT Ari Haasio, FT, dosentti Markku Mattila ja FT Elisa Kannasto ovat kokeneita tutkijoita ja tieteen popularisoijia, jotka ovat kirjoittaneet niin tieteellisiä artikkeleita kuin lukuisia tietokirjoja.

Suomalaisen seksin historia pohtii seksiin, seksuaalisuuteen ja pornoon liittyviä kysymyksiä kulttuurissamme aina keskiajalta nykypäivään. Mikä on ollut sallittua, mitä on paheksuttu eri aikoina ja kuinka seksiin ovat suhtautuneet niin lainsäädäntö, kirkko kuin tavalliset kansalaiset. Kirjassa pohditaan muun muassa kansalaisten suhtautumista seksuaalivähemmistöihin eri aikoina ja prostituution asemaa yhteiskunnassa, pornon merkitystä ja siihen kohdistunutta sensuuria. Teoksen kirjoittajat FT, dosentti Markku Mattila ja FT, yliopettaja Ari Haasio ovat kokeneita tutkijoita ja tietokirjailijoita. Mattilan erityisalaa on Suomen historia. Haasio on informaatiotutkija, jolla on myös historioitsijan koulutus.

Mistä suvaitsemattomuus johtuu ja miksi sitä esiintyy? Miten se näkyy yhteiskunnassamme ja millaista suvaitsemattomuus on ollut aiemmin? Ari Haasio ja Markku Mattila pohtivat suvaitsemattomuuden olemusta ja käyvät sen historiaa läpi havainnollisin esimerkein elämän eri aloilta. Kertomukset eri elämänaloilta, kuten huoranliinoista, eri aikakausien siveettömästä pukeutumisesta, evakkojen kohtelusta ja vähemmistöjen vainoista tuovat maamme historiaan ja ihmismieleen tuoreita näkökulmia. Teoksen kirjoittajat FT, dosentti Markku Mattila ja FT, yliopettaja Ari Haasio ovat kokeneita tutkijoita ja tietokirjailijoita. Mattilan erityisalaa on Suomen historia. Haasio on informaatiotutkija, jolla on myös historioitsijan koulutus.

Tiedätkö mihin voi luottaa ja mistä löytyy laadukasta tietoa? Mitä on vihapuhe ja kuinka valemediat toimivat? Miksi valemediaan uskotaan ja mihin sillä pyritään? Mitkä ovat onnistuneen tiedonhaun tunnusmerkit, jotta pystymme erottamaan faktatiedon valheellisesta? Näitä ja monia muita ajankohtaisia teemoja käsitellään Ari Haasion, Anu Ojarannan ja Markku Mattilan uutuusteoksessa. Kirja paneutuu totuuden jälkeisen ajan keskeisiin kysymyksiin pintaa syvemmältä ja auttaa lukijaa suhtautumaan kriittisesti informaatiotulvaan. Filosofian tohtori Ari Haasio työskentelee yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja FM, tohtorikoilutettava Anu Ojaranta viimeistelee väitöskirjaansa Åbo Akademissa. Dosentti Markku Mattila toimii erikostutkijana Siirtolaisuusinstituutissa.